Seksisuhde homoseksuaaliseen asian ts

Tämäkin teksti aivan turha, eihän tuohon ei oikein voi edes kommentoida mitään kun nuo koko-jutut on ihan makuasioita. Isot tissit kunniaan 7. Nykyisellä naisellani on E75 silikonitissit ja ne on tosi luonnollisest. Heiluu ja hölskyy niinkuin luomutissitkin. Niitä on kiva puristella ja upottaa naamansa niihin ja kouria niitä irstaan himon vallassa.

Nyt kun menen baariin yksin ja kattelen naisten tissejä niin kyllä on pieniä voi äiti. Vaikka olis kuinka hyvä perse ja kivat kasvot niin ei vaan kiihota jos puseron alla ei näytä olevan juuri mitään. Kyllä ne isot tissit vaan naisen tekee kiihottavaksi. Siis meitsi ei ees kiinnittänyt mitään huomiota mun isorintaiseen tyttöystävään ennenkuin mun kaverit alko jauhaa siitä. Mulle sillä ei oo mitään väliä. Isot luomuhinkit on lyömätön juttu verrattuna muunlaisiin.

Haluaisin pitää yhtä paljon kaikenlaisista naisten rinnoista mutta minkäs teet. Täytyykö minun tuntea itseni ihan urpoksi tän takia? Yritän olla kyttäämättä isorintaisen naisen etumusta jos sellainen on lähistöllä, mut ei se ole aina ihan helppoa.

Naiset saa tykätä isoista mulkuista jos tykkäävät, jopa isommista kuin mulla on. Tuo on luonnonlakien määräämä juttu ja on kummallista että isoista tisseistä pitämistä ajatellaan jonain ongelmana tai vajavuutena.

Ikävä tuntea kuuluvansa jotenkin vähemmistöön tässä asiassa. Luisevan laiha muodoton naisvartalo tuo mieleen lähinnä 11 -vuotiaan pojanruipelon, mikä on minulle totaalinen turnoff, onneksi. Sit ihmetellään kuinka sairaita pedofiilit on kun tällaisia ihanteita on saatu luotua. Ei kai tuo ole mitään ihmeellistä. Jotkut tykkää mistä mikin.

En ole kuullut arvosteluja jurikaan. Rehevät naisvartalot ovat kauniita. Et siis kuulu vähemmistöön! Kyllä kauniskasvoinen, rehevä, ja kaunisvartaloinen nainen sytyttää miehen! On ollut isoa ja pientä rintaa mutta aina ekaksi asia on se nanen saa ison orgasmni. Sitä varten me urokset olemme ja joku kutsuu meitä miehiksi. Hoitakaa niillle naisille se iso O. Meikäläinen saa aina enkä ole naisten orgasmeista kysellyt, se on heidän asiansa. Saavat tai eivät saa, ei kuulu minulle. Eipä ole valitusta panohommista kuulunut, useimmat tahtovat nähdä useamminkin.

Ei vaan kaikkia millään ehdi panna, uusia naisia tulee ja menee. Mitä tulee rintoihin niin kaikenlaista on nähty, hyvin pientä ja jättikokoista, kaikkea siltä väliltä. Isoissa rinnoissa on se ongelma että monesti ne roikkuvat. Nuorellakin naisella voi olla riippurinnat, ei hyvä.

Ja sitten kun mennään 35 vuoden huonommalle puolelle niin lähes kaikilla riippuu. Summa summarum, isot on hyvät mutta ei saa riippua. Riippurintoja paremmat ovat pienet mutta terhakat.

Paitsi että oli rinnat millaiset tahansa niin hyvä perse pitää olla koska takaapäin on paras asento. Niissä haisi kesäisin mieshiki Nyt kiinnostaa enemmän sellaset pienehköt törrötissit;. Toosa on lapsensaatikapine, eikä rinnat. Stanan pöydänalla kasvaneet hipsterit! Pelkään että mulle käy samoin jos saan joskus treenattua persettä.

Kerran oli täydellisyyttä hipova perse muijalla, mutta onneksi oli niin löysä, että en siihen jumiin mielessäni jäänyt, vaikka kaiholla muistelenkin. Taas täällä säätää munattomat kollit seksistä ja sen paremmuudesta! Onlkohan noilla kokemusta seksistä muualta kuin noilta xhamsterin sivuila!!! Seksin hyvyys ei ole kiinni rintojen tai muidenkaan vempaimien koosta.

Kokeilkaa seksiä joskus oikeiden naisten kanssa niin voitte verrata onko nainen parempi vai se kätenne Voi helvetti teidän puheitanne!!!!! Panen rintojen välii 7. Minä olen ihan kuumana juuri isoihin rintoihin ja jos nännit vielä isot niin ei voi mies saada parempaa. Mulla on paljon kokemusta isoista rinnoista ja eräällä naisellani oli nännit minun peukalonpään kokoiset ja kovat, siis voitte kuvitella millaisen orkun sain aina niitä imiessäni: Isot rinnat saa kyllä penikseen verta kertymään.

Kadulla kun vastaan tulee nainen isoilla rinnoilla niin kyllä housuissa paisuu kalu, ei sille vaan voi mitään: Tykkään hieroa isoja rintoja ja erityisesti imeä kovia nännejä: Isot tissit on myös mun juttu On se kyllä perkeleen hyvä, ettet kiihotuksissas ajele autolla niiden ainoiden isotissisten naisten yli.

Peittäkää naiset rintanne, ettette jää auton alle. Lukekaa tuolta isojen rintojen mahdista. Jos osoite ei toimi niin kopioi hiirellä se osoitelaatikkoon. Voi pojat, vauvavaihde jäänyt takaraivoon kytemään. Pitäisikö teidän hakea joku vakihoito, ellei jopa tyttöystävä jolla on ne sopivat rinnat, ettei aina tarvis vongata? Olen saanut todella isorintaistakin, eikä edes olleet mitkään riippapussit. Mukavathan nekin oli, mutta käteensopivat on silti minusta paremmat.

Juuri näin,käteensopivat ovat parhaat ja sopivankokoiset kuten myös sopivan "tirheät". Täytyypä sanoa, että onpas pinnallista porukkaa täällä.

Kyllä ei pienimunaiset kiihota pätkääkään!!! Kerran kun on isoa saanut sisäänsä, niin pikkupilit saa mennä sinne mistä on tulleetkin! Miehet haikailee isoista tisseistä vaikka niillä itsellään ei ole tarjota muuta kuin pieni riippuva nahkapötkylä. Pienirintaset naikkoset on nii vihasia: Oliko se Turkulainen Aija? Hyi noita tissejä, jotka joku linkitti. En ikinä haluaisin tuollaisia rintoja itselleni.

Tästä tuli elävästi mieleen se kun mä olin vielä lukio aikoina salaisessa panosuhteessa yhden portsarimiehen kanssa. Se oli salainen siks, koska se oli mua 20v vanhempi enkä olis koskaan kehdannut kertoa mun kavereille et panen sellaista miestä!! Se oli just pitkä ja kalju. Ja ennenkaikkea sillä oli aivan sairaan kokoiset kaikki sen lihakset! Siis uuuuh, sitä vartoaloa, kun se vielä oli ympäri vuoden ruskettunut ihan oikeaa aurinkoa, sillä oli varaa käydä monta kertaa vuodessa etelässä.

Kaikki tietysti haluaa tietää sen munan koon Mut kyllä se oli parasta kun seksin aikana sen lihakset supisteli työntöjen aikana ja se kun olin niin valtavan pieni sen syleilyssä.. Seksi oi sellaista et tuntu aina et räjähdän nautinnosta ja sitä vaan piti saada vähintään kerran viikossa..

Kaverit ihmetteli joskus et missä mä oikein käyn kun aina oon sen jälkeen niin hyväntuulinen Mut en voinut ikinä kertoo TÄÄ suhde vei mut taivaaseen Mut ok just se tässä on että kun poikaystävää pitäisi löytää ihan vakituista oman ikästä niin ei niistä riukuvarsista mua kukaan kiihota! Ne on niin säälittäviä kun ne luulee olevansa miehisiä kun ne 3 krt viikossa käy salilla vähän räpeltämäss mut ei ne siitä mihinkään kasva ne niiden mini lihakset.

Ja munat on niin pieniä et lähinnä naurattaa. Ei siitä seksistä tuu mitään ja sit ne ihmettelee miksen halua seksii. Kyllä mulla on himoja ja haluuun ihan sairaasta panna , mut pitää olla kuuma mies vaan Miten voi ikin perustaa ees perhettä kun en kostu enää normi miehistä: Jatka ppken kanssa 8.

Ehkä hieman erillainen vastine nannna nananaaalle Olen keskiverto miestä pienempi mies ja näiltä osin suurin osa naisista ei noteeraa lainkaan. Luonteeltani taas mies, joka ottaa aina tilanteen haltuun. Vahvuus jonka vasta myöhemmin olen huomannut on empaattisuus joka auttaa nopeasti aistimaan mitä toinen kokee ja haluaa. Nyttemmin eronnut 10 vuotta kestäneestä liitosta.

Vaimo oli vajaa 10cm pidempi alpha naaras jonka kanssa seksiä lukuunottamatta liitto oli yhtä taistelua. Eron jälkeen sanoin että hän tarvitsee vähintään kaksi rakastajaa. Ja näin kävikin parhaimmillaan on ollut ilmeisesti kolmekin ja tiedän hänen olleen erittäin tyytymätön. Asia kyllä onnistuu ilman suurempia lihaksiakin jos on taitoa.

En ymmärrä jos parhaan nautinnon saat sitoumuksettomasta seksistä poken kanssa, lienee turha haikailla muuta. Tuskin poke jättää 20 vuotta nuorempaa rakastajarta. Ei se rinnoista ole kiinni!! Hitto että näin keskellä yötä repesin kun luin teidän juttuja. Viimeisin kirjoitus on paras. Me naiset halutaan ympärileikattua megakalua, lihaksia ja pituutta. Ei halua seksiä muuten jos ei ole sullakaan mitä tarjota ap.

Ei elämä voi olla seksin takia pilalla. Että kun sivusto on täynnä tyhmiä juttuja. Ei tiedä itkiskö vai nauraisko kun näitä lukee koska ihmisten typeryydellä ei tunnu olevan mitään rajaa. Pata vanha porvari 8. On harvoja asioita, joissa arvostan luomua. Rinnat ja punaviini kuuluvat niihin. Luomu punaviini on kertaluokkaa vaikeampi kuin perus teollinen tuote.

Onnistuessaan, siinä on kuitenkin sellaista syvyyttä, jota ei ole parhaissakaan tavallisissa. Luomurinnoilla on kiva leikkiä. Ei ole väliä, ovatko isot vai pienet. Naisen rinnat vapaana ovat haluttavat koosta riippumatta.

Se on sama, kuin isokullisen miehen kanssa! Pienikullinen ei jaksa kiinnostaa, kun on isoon tottunut. Joten olen mieluumin yksin, kuin lähden pienen pippelin kanssa seurustelemaan Joo, juon vain luomumaitoa.

Ei oikeasti, hyvää päivää. Mielestäni kertoo aika paljon ihmisestä jos elämä pyörii rintojen ympärillä. Yhy nyt elämä pilalla. Sulla tuo on selkee fetissi, vähän niinku kumisaappaat jalassa oltava naidessa eikä sellaseen taida olla lääkettä pakkomielle mikä pakko. En ees lukenut meijerin tekstii, mut oli isot tai pienet ryntäät, aidot luonnolliset tisut on parhaat! Munkin mielestä miehellä pitää olla ainakin sellanen 30cm kalu, et alkaa ees pikkasen kastuu ; Kattelen joka päivä kuvii sellasista Miehetkin vois vähän ajatella et jos nainen ei anna niin olisko niiden pili vaan liian auttamattoman pieni ; kyllä se mehukas makkara on aina se jokin Jos sanoo rakastavansa isoja rintoja, seuraa kasa miinuksia ja aivan pataluhaksi haukkuminen sekä isojen rintojen ällöttävyystä meuhkaamista.

Jos sanoo rakastavansa pieniä rintoja, seuraa kasa plussia ja fiksuksi kehumista ja pienten rintojen ylistämistä. Kukaan ei näe tässä mitään ristiriitaa?

Toisekseen, rinnat eivät ole vain lasten imettämistä varten. Selittäkääpä miksi nisäkkäillä ei tapaa olla rintoja vaan pelkät maitoa tuottavat nännit? Miksei muilla kädellisillä ole niitä? Pelkät nännit riittäisivät ruokkimiseen aivan hyvin.

Evoluutiobiologien teorioiden mukaan rinnat ovat kehittyneet ihmisnaaraille nimenomaan seksuaalisiksi houkuttimiksi, joidenkin teorioiden mukaan jäljittelemään pystyasennossa käveleville apinoille siis ihmisille pakaroita.

Oli totuus mikä hyvänsä, jo se että moni nainen kokee rintojen hyväilyä eroottista mielihyvää tuottavana, jotkut saavat jopa orgasmeja siitä, tämä kertoo, että rinnoilla on myös seksuaalinen funktio, ei vain ruokintatehtävä. Mutta tämä nyt on helmien heittämistä sioille. Ja naiset, kun sadannen kerran samassa ketjussa sanotte, että ette tekään ole halunneet kuin isoa munaa sellaista kerran saatuanne, se ei me enää mitenkään nokkelaa, etenkin kun aloittaja oli ensimmäinen joka vertauksen esitti aiempana ketjussa.

Niin, kyllä se evoluutio tarkoitti ne isot munat naisille houkuttimiksi. Isot rinnat hyvin alkavat roikkua jo nuorena navassa ja käyvät hyvin kärpäslätkistä. Pienet rinnat pysyy terhakoina, nuorekkaina. Pienimunaiset on karseeta katseltavaa, Siis mähän en voi enää ees kaupungilla kävellä, kun mietin vaan miten pieni tollakin miehellä varmaan on!

En kestä sitä myötähäpeetä! Vilkuilen aina miesten haaroväliin ja mielellään vielä kourasen sieltä et saa kunnolla varmistuttua että on aitoa tavaraa eikä vaan jotain pumpulia siellä esim! Käyhän tää työstä etsiä niitä isoja, suomalaisilla on vaan niin onnettomia, mut onneks mun tyttökaverit vinkkas pari tiettyä maata missä niitä kunnon vonkaleita liikkuu! Siellä kun vähän käy nusauttamassa niin halveksunta suomi miehiä kohtaan kuulemma nousee pilviin ; AAAH.

Ja näiden ukkojen takia on syömishäiriöt, kauneusleikkaukset, silikonit jne. Koska toiset tyhmät menevät lankaan tähän. Kun kasvat vihdoin aikuiseksi ja näet mitä elämä todella on ei se elämä pyöri sinun ympärillä, eikä tissien ympärillä, tuolla tapahtuu paljon muutakin ajateltava kuin tissit niin ymmärrät. Mä en ymmärrä näitä trolleja, onhan se tärkeää, että kiihottuu omasta kumppanistaan. Siksi nykyään onkin hyvä kun voi koemaistaa ennen kuin menee naimisiin. Ja ei se koko pelkästään mitään ratkaise.

Pitää olla tarpeeksi jäykkä ja kova esim. Pituus ja paksuus on tärkeitä et kumpaakin on, mutta jos mies ei saa sitä nousemaan ja siinä on aavistus pehmeyttä niin yäk. Sit pitää olla isot suonet näkyvissä. Mä en saa ikinä orkkua jos ei se täytä vaginaani kokonaan, Miks menisin sellaisen reppanan kanssa naimisiin tai edes seksisuhteeseen joka ei onnistu mulle orkkua saamaan?

Niinpä, kyllä se mies pitää ulkomailta nykyään hakea jos haluaa nauttia. Ja kukapa ei haluis nauttia. Oma nautinto on tärkeintä elämässä. Mun mielestä miehet täällä suhtautuu hyvin siihen tosiasiaan, että todennäköisesti he eivät ikinä saa sellaista naista joka olisi heihin tyytyväinen.

Ihan vaan sen yhden ruumiinosan takia. Miettikää miehet miten vaikeet meillä naisilla on kun meille myydään näitä jätti dildoja ja näiden jälkeen pitäis vielä kelvata oman miehen yli puolet pienempi rääpäle? Pienimmätkin dildot on monesti paljon paksumpia ja isompia kaikkiin suuntiin kuin miesten tavallinen penis. Mulla itselläni on valtavat rinnat ja miehet aina kuolaa näitä jokapaikassa. Mut mua vaan naurattaa. Aloittaja toteaa harmistuneena, ettei enää kiihotu pienempirintaisista naisista, kun mielenkiinto on kohdistunut toisin.

Isorintaisista pitävät tuppaavat sen sijaan keskittymään isorintaisuuden etuja, pienirintaisia puolustavat kommentoivat voimakkaasti negaation kautta. Pienirintaisia ei solvata yhtä julmasti kuin isorintaisia, joita yökötellään ja haukutaan vaikka millä kamalilla termeillä. Pienirintaisten puolustajat tuntuvat olevan jotenkin kauhean aggressiivisia ja hyökkäyskannalla, eikä heille riitä se, että niitä pieniä rintoja kehutaan, vaan isorintainen nainen halutaan litistää maan rakoon kaikin tavoin.

Isorintaisena olen ulkoistanut itseni "seksiobjektin" roolista jo kauan aikaa sitten, kun kokoa tuli "liikaa". En voi kuvitella, että tälläisten "utareiden" E75 omistajaa joku voisi pitää aidosti vetävänä. Pystyn miesseurassa naureskelemaan tissifetissille, koska en koe, että omani enää tässä koossa ketään kiihottaisivat. Mielessäni harmittelen, kun olisihan se luonnollisestikin kiva tuntea olevansa haluttava.

Nämä positiiviset kommentit isojen rintojen ihalijoilta täällä ovat olleet tervetulleita siksi, että muistuu mieleen että ihmisillä on erilaisia makuja, ja ehkä jollekin sitä voisi vielä kelvata, vaikkei Madonna-kroppaa olekaan. Nykypäivänä se on vain vaikeaa havaita, kun jokapuolella markkinoidaan vain sitä muovibarbi-imagoa ainoana oikeana. Ei tässä ärsytä niinkään se että isorintaisia kehutaan, vaan se että jollekin ne rinnat on se ainoa joka ihmisessä kiinnostaa.

Vaikka rintani olisi miten täydelliset mua ainakin ällöttäisi siltikin sellaiset miehet jotka haluaisi kanssani suhteeseen vain rintojen takia. Myönnän ettei se ole minulta millään tavalla pois, että täällä jotkut huohottaa isoille, koska itse todennäköisesti en sellaisista miehistä ikinä kiinnostuisi joilla ei muita asioita liiku pään sisällä.

Mulla on kai aika tavallisen kokoiset rinnat ja olen aina kokenut että ne on riittämättömät. Aion varmaan ottaa jossain vaiheessa silikonit eikä mua haittaa että jotkut idiootit sanoo ettei silikonitkaan kelpaa koska mun miehelleni mä kelpaan rinnoista huolimatta ja hän hyväksyy silikonitkin jos ne tekee mut vaan onnelliseksi.

En sanonut missään vaiheessa että vain rinnoilla olisi merkitystä. Mutta sillä on, saako toinen kiimaan vai ei. Väitätkö itse että jokainen mies saa sut kiihottumaan täysin riippumatta siitä millainen hän on ulkomuodoltaan? Moniko senttinen kiloinen pälvikaljuinen herra on saanut sun himot hyrräämään? Kaikilla on omat jutut mitkä kiihottaa ja mitkä ei. Aloituksessa puhuin seksuaalisesta kiihottamisesta enkä mistään vihkisormusten vaihtamisesta.

Voi taivas näitä juttuja. Hanki isorintainen naisystävä, mutta katso nyt luonnettakin. En ihan täysin ymmärrä Milly luonnehdintaa isorintaisista naisita. Ehkä siksi että olen mies kiinnitän erityisesti huomiota otsikossa "sain isorintaista No, otan tämän tosissaan: Naisen rinnat ovat kauniit, koosta Meitä on moneen junaan, niin monella tasolla.

Kannattaa välttää sitä että lähtisi mihinkään vakavaan suhteeseen tuollaisen ap: Siis sellaisen jolla on fetissi johonkin tiettyyn ruumiinosaan. Aina voi sattua jotain esim painon vaihtelut ja ikä voi muuttaa rintoja ja sitten käy niin ettei enää kelpaakaan.

Kun suhde perustuu sielunyhteyteen, niin sillä on mahdollisuus kestää senkin jälkeen kun ulkonäkö ei ole enää niin täydellinen. Jos haluaa vain kuumaa seksiä, niin voi olla imartelevaa harrastaa sitä fetissityypin kanssa.

Keskustelusta voisi hypätä samalla vastakkaiseen sukupuoleen otsikolla: Sain suurta munaa, pieni muna ei enää kiinnosta!!! No sulla taitaa olla fetissi näiden rintojen suhteen. Ehdotan samankaltaisen seuran etsimistä netistä. Kiinnostavaa, että rintoja käsittelevä ketju täyttyy peniksiä koskevista kommenteista, kalut kun eivät olleet puheenaiheena tällä kertaa.

Sitä paitsi pohdinkin ihan ketjun alkupäässä, mahtaako se tuntua naisesta samalta, jos saa oikein isoa, että tuntuuko sen jälkeen pieni enää missään. En sanonut sitäkään, että pelkästään rinnat merkitsee naisessa jotain, ihan päinvastoin tuolla yritin sanoa.

Sanoin vain että seksuaalisesti iso osa naisista menetti vetovoimansa mun kohdalla sen aloituksessa kertomani tapauksen johdosta ja se oli yllättävää, että maku sillä tavalla muuttuu yhtäkkiä.

Älkää olko niin hirveän aggressiivisia ja lukeko kaikkea kuin piru Raamattua kun en aloitustakaan kirjoittanut ketään haukkuen. Mikä siinä on niin hirveän kamalaa, jos joku mies sattuu kiihottumaan isorintaisista naisista? Eikö isoista rinnoista sitten saa kiihottua ollenkaan?

No varmaan just kun suurella osalla suomi naisia ei ole luonnostaa isoja rintoja niin se on uhka jos mies ei enää kiihotu. En ihan ymmärrä miten tuntematon nainen voi kokea uhkana sen, että joku tuntematon mies netissä kertoo kiihottuvansa isoista rinnoista. Miksi se herättää raivoa, kun ei se kyseinen mies ole oma kumppani eikä häntä koskaan tapaa? Eihän se mitenkään minun elämääni muuta, jos tuntematon nainen kiihottuu vain pyykkilautavatsaisista vuotiaista jalkapalloilijoista tai herätä mitään vihaa, siitä vaan.

Miksi siis viha toisinpäin? No ne on yksinkertaisia, eikä ne oo sua varten, koska tekstisi perusteella vaikutat fiksulta oikeestaan harvinaisen fiksulta ihmiseltä. Ekalla oli 3 seiskaa, teillä muilla on enempi. Eka oli provo, ja hyvä kun näin pitkä juttu seurasi. Tyhmyys ja vainoharhaisuus ovat todella huono yhdistelmä. Miten tällainen tyhmä keskustelu voikaan pilata jonkun päivän, nimittäin minun.

Mitä sitten pitää tehdä kun on ne pienet rinnat, jotka ei ketään kiihota. Vaikka paino mulla nousis niin rinnat ei siitä mihinkään kasva. Kun kukaan ei siis ilmeisestikkään edes vilkaise tällaista pienitissistä, mutta muuten hyvää ja kaunista tyttöä. Eikä seksielämästäkään taida mitään tulla kun ei ole niitä ihania heiluvia isoja luomurintoja, joista kaikki kiihottuu. Täytyy tyytyä olemaan sitten ilman seksiä ettei tule vastaan pettymystä että mies ei kiihotukkaan ollenkaan muuten seksuaalisesta ja kokeilunhaluisesta naisesta.

Kyllähän ne isot rinnat on kaikkein tärkeimmät, ei tarvi kuin istua möllöttää ja miehet tykkää. Voiko joku kertoa kuinka tässä maailmassa voi rakastaa omaa vartaloaan tai itseään kun täytyy pelätä onko riittämätön.

Olen vasta 19 vuotias ja en todellakaan tiedä mitä pitää tehdä että riittää jollekkin. Ja mitä väliä sillä sitten on ottaako nainen silikoni rinnat vai ei, jos ne pienetkään rinnat ei kiihota tippaakaan.

Eihän siinä sitten mitään muutosta tapahdu kun ei tässä maailmassa riitä vaikka minkälainen on. Tottakai siinä tulee mieleen rintojen suurennus, varsinkin jos ei ole ok oman vartalonsa kanssa. Itselleni on onneksi sattunut kohdalle mies joka juuri minun rinnoista tykkää ja hän on opettanut pikkuhiljaa minulle että ne on kauniit. Kyllä tuonne väliinkin voi lykkiä jos rintoja vähän puristaa yhteen.

Kyllä ottaisin isommat tissit jos saisin ja on ne isotkin tissit kauniit. Mutta kun ei ole vain kiva kuulla kuinka moni ei kiihotttuisi pienemmistä rinnoista. Kaikenlaista sitä joutuu miettimään, kumpa kaikki ei olisi kiinni niin pienistä asioista Kyllä tiedän että on miehiä jotka tykkää myös minunlaisista tytöistä, mutta kyllä se aina sattuu kuulla kuinka riittämätön on, varsinkin kun ei voi vaikuttaa siihen mitenkään.. Kumpa ei tarvisi joka ikinen päivä miettiä tällaisia asioita: Nettikeskustelujen perusteella suurin osa miehistä pitää pienistä rinnoista, sitähän tässäkin ketjussa on tuotu esiin toistuvasti.

Jokainen rintoihin liittyvä keskustelu etenee niin, että muutama mies ilmoittaa pitävänsä isoista, heidät haukutaan täysin paskoiksi, tyhmiksi sioiksi, ja sen jälkeen ilmantuu kilvan naisia ja miehiä haukkumaan isot rinnat rumiksi ihrasäkeiksi ja kehumaan pieniä.

Hyvin vaikea ymmärtää, miten pienirintainen voi kokea olevansa muuta kuin ihanteiden mukainen, kun suurin osa miehistä haluaa sellaiset.

Isoista rinnoista mies ei edes saa pitää, minkä tämä ketju osoittaa. Suotta siis annat päiväsi mennä pilalle siitä, että joku tuntematon mies pitää erilaisista vartaloista kuin sinun. Voisin minäkin alkaa itkeä sitä, kuinka kaikki naiset eivät rakasta silmälasipäisiä miehiä, joilla on ihan tavallinen vartalo ja tavallinen penis, mutta mitäpä se on minulta pois, jos jotkut kiihottuvat toisenlaisista ihmisistä kuin minä? Kyllä yksi fiksu aina miljoona tolloa voittaa. Ninnu kyllä voi olla pikku tisutkin ihan seksyt silloin kannattaa Se lolita tyyli ja hyvä esimerkki jana miartusova.

Myös pikku tisu naisen kannattaa olla vähän lesbo mielinen sillain kuin mies Se vpoi miestä kiihottaa ja nostaa ajatuksia myös anaali kannattaa hheikommin varustetun naisen pitää boonuksena ja hyvä suuhun otto taito.. Tuutustuthan miartusovan filmeihin en osaa linkittää laita goglen ja oma sähköposti osoite voin ottaa yhteyttä. Miehet on niin sen oman kalunsa vietävissä että ne sitten itsekin yllättyy siitä.

Todellisia mansikkeja ja pelkkää ilmapalloa on nykyään vaarallisilla silikoneilla ahdetut povet. Usein asenenettu ulkomailla ja vaarallisia. Vakuutukset ei korvaa ja voivat jopa räjähtää sisälle. Aiheuttavat erilaisia tulehduksia yms kipuvaivaa. Liian isot rinnat on vain miesten seksisymboli ja naiset luulevatkin olevansa nykyään lehmiä. Tarvitsevat tukiliivit ja erilaiset lehmän valjaat niitä kantamaan. Turut ja torit 8. Suomalaisten seksualisuus on muutenkin mieleenkintoinen asia.

God morgen Finsska http: Isot rinnat ovat mahtavat, seurustelen itse isorintaisen naisen kanssa ei siis mitkään silikonipallot, vaan oikeat rinnat.

Jos vielä joskus seurustelen pienirintaisen kanssa niin taatusti ikävöin aina isoja rintoja, vaikka ennen rintojen koolla ei ollut minulle juuri merkitystä. Mutta kaikesta huolimatta pienet rinnat voittavat silikonipallot Täytyy sanoa että olen onnekas kun olen naiseeni törmännyt, vielä usean vuoden jälkeenkin hänen rintansa aiheuttavat vahvoja tunteita ja paineita alakerrassa. Jatkan vielä kuin luin ketjua vähän pidemmälle. Tuolla joku pienirintainen sanojensa mukaan muuten nätti ja mukava nainen itki kun ei ole isoja rintoja.

Muistakaa kaikki että ette voi saada kaikkea. Toiset ovat laihoja, toiset lihavia, jotkut lihaksikkaita. Joillain on pieni muna, toisilla isompi. Jotkut ovat lyhyitä, jotkut pitkiä. Jotkut köyhiä, jotkut rikkaita. Itse esimerkiksi olen keskimääräistä lyhyempi, mutta muuten ilmeisesti aika komea ja munallakin ihan kivasti mittaa. En kuitenkaan itke sitä että olen hieman lyhyt, vaan enemmin olen tyytyväinen muihin ominaisuuksiini.

Ja vielä kaikille pienirintaisille naisille: Teille löytyy ihan varmasti mies joka kiihottuu ja nauttii teistä. Nauttikaa siitä että olette naisia, naisten on aina helpompi löytää kumppani. Jos olet ruma pienimunainen mies jolla ei ole kommunikointitaitoja niin asia on hieman hankalampi, ikävä kyllä. Jos masentuisin jokaisesta tämän tyylisestä naisen kommentista Murehtimisen sijaan totesin että tuo joukko on lopulta aika pieni ja naisia siis riittää minullekin. Aikoinaan naisia metsästäessäni huomasin että pidemmille naisille miehen pituudella ei yläänsä ole väliä.

Pienille alle cm naisille ei taas usein kelpaa kuin pitkä mies. Evoluution temppuja pitää keskipituus vakiona?

Sain viime syksynä ensimmäistä kertaa tosi pienirintaisen naisen kanssa seksiä. Se miten ne ei heiluneet, hölskyneet ja hyllyneet kun jättirinnat pannessa ihan holtittomasti. Se miten ne ei läiskähdelleet mun naamaan naisen ratsastaessa. Se miten ei tarvinnut kalua etsiä pehmeiden läskitissien väliin ja miltä tuntui kouria pieniä villin himon vallassa ja painaa kasvot syvälle niiden väliin niin että pystyi vielä hengittämään.

Olen huomannut ettei mua enää kiihota suuririntaiset naiset oikein mitenkään. Yhtä mukavaa, kaunista ja fiksua naista tapailin vähän aikaa mutta niin vaan jäi aina seksi puolitiehen kun en meinannut saada kunnolla seisomaan, kun ei ne suuret tissit vaan kiihottanut tarpeeksi. Nyt kun katsoo naisia kaupungilla tai jossain niin en vaan oikeen pysty kiihottumaan kenestäkään kovin voimakkaasti kun kaikkien rinnat näyttää niin suurilta ja mielessä vaan pyörii miten intohimoista oli niiden pienten nuppujen kanssa.

Onko kelle muulle käynyt niin että kun on kerran saanut tosi pieniä niin takaisin ei näköjään ole menemistä? Ja kun sellaisia pieniä lolitatissejä ei ole melkein kellään niin mitäs tässä nyt sitten pitäisi tehdä? Isorintaiset ja varsinki silikoni pellet on todella syvältä. En ikimaailmassa koskisi kumitissiin, pumpattavia kumeja saa seksikaupastakin. Pitihän se arvata että taas viikonlopuksi vedetään joku pil.

Näihin ylläpidolla riittää aikaa mutta ei asiattomien viestien poistamiseen. Isojen ja kiinteiden pyöreiden luomujen lisäksi miksei myös hyvä bubblebutt? Se on varmaan sama kuin kun kerran on saanut oikein kunnolla isoa munaa Ihan vain jos luulit olevasi omaperäinen. Kiinnostaa rinnoissa nännit ja mitä isommat sen mukavampi niitä on hieroa. Mieluummin DD-koko kuin lauta.

Ihan uskomattoman typeriä keskusteluja. Voiks tällästä ees olla. Itse pidän lämpöisesta ja hellästä Naisesta, joka uskaltaa pukeutua naisellisesti. Onneksi meitä on joka makuun. Valitettavan usein isot rinnat tarkoittavat myös muuten isoa, lihavaa naista: Sanoohan naisetkin että "koolla" on väliä,sama pätee myös tässäkin Isorintaiset ovat pelkkiä laskikasoja. Kumia rintoihinsa tunkevat ei kiinnosta, pitää olla korvienvälissä vikaa, jos väkisin muuttaa ulkomuotoaan jokaisen uuden miesystävän mukaan.

Minulle isot rinnat ovat kauhistus. Kouraan sopivat on parhaimmat, ylen ihanat. Suuret roikkuvat ja pullottavat jättirinnat painavatkin paljon. Kuka niitä ihailee ja kuka mies niistä kiihottuu-lesbotko? Pitää lisäillä vielä itekki kommentti kaikki luettuaan.. Itse tykkään,että on rakkaus ihmiseen jonka kanssa on. Joku kommentti oli ettei voi olla aloittajan kanssa, miksi pitäisikään olla jos hän haluaa jotain muuta, ei hän katsele sinua jolla pienet Ym..

Tämä vähättelee myös ettei isorintainen olisi vakavissaan jos antaa riisua itsensä.. Toinen ettei voi yleistää,että on läski? On eri luurakenteella olevia,lihasta jos on työteliäs nainen kuten itselläni ihana sopiva kaikin puolin. Itse en löytäny aikoinaan ideaa kokoa J olevista,kiihottavat kyllä,kun nuorella naisella.. Nyt tosi tyytyväinen nykyisen luonteeseen,kauneuteen,vartaloon.. Niiden kokoa en osaa sanoa tai haluankaan.. Tosin tympääntyny olen silikooneihin joita tungetaan jo ylöspäin..

Lisäisin ettei isorintainen ole useinkaan tyhmä, itsevarmempi ja vaikeampi saada, kun ei tartte olla tyrkyllä.. Olen joutunut valitettavasti kokemaan kuinka miestä ei kiinnosta muu kuin seksi ja rinnat. Ja jos miehellä on joku addiktio näistä, tai siltä väliltä, niin minua ei kiinnosta yksikään tallainen mies. Haluan täyspäisen miehen jonka kanssa harrastaa hyvää seksiä, en mitään keskenkasvusta poikaa jolla ei ole muuta mielessä kun naisen tissit. Yleensä tällaisen miehen henkinen kasvu on valitettavasti pahasti pielessä ja joutaa minun puolesta vetää hanskaan niin paljon kun haluaa.

Jos elämä pyörii näiden asioiden ympärillä, niin huonosti menee, ja varsinkin ihmissuhde rintamalla. Ei turhaan sanota, että miehillä on putkiaivot. Tällä samalla logiikalla naisten pitäisi etsiä vaan isomunaisia miehiä, väliäkö sillä onko pään sisällä mitään.

Niin, jotkut naiset etsiikin isomunaisia miehiä samalla tavalla kuin miehet isoja rintoja ja kauniita perseita! Tämähän on täysin normaalia, koska kaikki perustuu visuaalisiin aistimuksiin ja kiihokkeisiin! Kukapa meistä ei valkkaisi baarissa jos vastaan tulee joku läski jolla on tissit kuin kärpäslätkät tai sit huolitellun näköinen nainen kuka on osannut pitää itsestään huolta??? Pätee myös miehiin, että naisiin!

Se että jos näiden lisäki on korvien välissä muutakin kuin ilmaa, olisi jo melkein täydellistä! Eli Hyvät naiset ja herrat! Kokonaisuus ratkaisee, jos elämän kumppania haluu, mut jos taas hakee yhden yön panoo, noon parasta kehiin!! Elämä pilalla, kun sai isorintaista naista? No voit ehkä jatkaa elämääsi, jos menet naimisiin jonkun isoilla rinnoilla varustetun naisen kanssa.

Silloin ne ovat läsnä joka päivä ja yö. Kyllä sulla on sittenvikaa korvienvälissä. On paremipi kun vedät kätees. Jatkat vaan samaa rataa vaan kyllä niitä isoja lollaja on koko maa täynnä upeita ja vähemmän upeita.

Sopivasti inspiroiden kera naisen pääset alkuun. Ja kun sellaisia isoja ei ole melkein kellään Olipa taas huono provo. Naisella liian löysä reikä? Kiitos Tuukka, kun olet vastaillut näihin kirjoituksiin. Kiva huomata, että isorintaisesta naisesta kiihottuva voi olla fiksu. Joku ihmetteli kirjoitustani stereotypioista. Täällä ne läskipuheet ja vähäjärkiset miehet -syytökset on tullutkin monta kertaa jo. Se helppo ja tyrkky? Ihan itse olen saanut kuulla olevani sellainen, että käytän "tissejä aseena" hyötymistarkoituksessa.

Absurdi väite, koska jatkuvasti kamppailen sen asian kanssa, etten voi näitä ulokkeita tästä poiskaan ottaa. Isot rinnat väistämättä herättävät huomiota enemmän haluaa niiden kantaja sitä tai ei. Kun siro B-kuppi laittaa päälleen narutopin, hän pukeutuu ihan tavallisesti. Kun samanlaisen laittaa päälleen muutoin siro neiti E-kuppi, hän onkin tyrkky, joka haluaa korostaa rintojaan ja kerjää huomiota!

Jos ei halua pukeutua säkkiin isojen rintojen takia tästä syystä, on oletusarvona, että nainen kalastelee huomiota ja on jotenkin ilkeä pienempiä kanssasisariaan kohtaan. Moni on myös näillä palstoilla tuonut esiin sen, että isorintainen tuo mielikuvan vanhemmasta naisesta. Kuka muistaisi sen, että isorintainen sen paremmin kuin pienirintainenkaan eivät voi luonnollisin keinoin vaikuttaa varustukseensa?

Juuri kuten Tuukka sanoi, miksi juuri pienirintaisuuden puolestapuhujat vetävät hernettä nenään niin kiivaasti ja pienirintaiset ovat masennuksen partaalla, kun tosiasia on, että heille löytyy ottaja paljon helpommin? Sitä paitsi, silarien laitto on paljon kevyempi operaatio kuin rintojen pienennys, jonka seurauksena voi olla tunnon katoaminen nänneistä ja paljon, paljon enemmän arpia. Se oikea Tuukka ei liene vastannut, eka nikkiin on seiskojen määrä eri joka vastauksessa. Eri persoonia siis ovat Eka viestin kirjoittaja on "ääliö".

Tuukka x ääretön 8. Oletko nyt ihan tosissasi, Sherlock? Että ihan rekisteröimättömässä nimimerkissä oli hiukan eri määrä tiettyjä numeroita ja se kertoo sinulle kyseessä olevan kaksi eri ihmistä? Siinäpä kaikki, mitä sinun ajatuksenjuoksustasi tarvitseekaan tietää. Isot on jees 8. Mulla on sellanen "ongelma" että mulla pienet tissit ja vedän puoleeni jostain syystä isomunaisia miehiä. Viimeisin oli jo sitä luokkaa että aapuaa! Ja tummaihoiset miehet flirttaa.

Eka mieskin oli niin iso että huh. Yksi pienimunainen oli mutta kun tunnustelin sitä niin äijjä ovesta ulos. En vois vehdata jonku pikkupojan kanssa. Siksi ymmärrän että jotku tykkää isoista tisseistä, mäkin isoista. Mutta tuntuvat vaan isonevan! Pitäiskö ottaa silikonit että sais vaan isoa eikä megaa.

Onko se jokin kompensaatio että kun on pienet rinnat niin maailmankaikkeus tasapainottaa sen parisuhteessa isolla munalla.

Kerran kun sain isoa munaa niin ei ne pienet enää kiinnosta ollenkaan. Olet vielä poikasen asteella. Toivottavasti ikä vastaa Sama juttu jos nainen on saanut huippuseksiä taitavalta mieheltä en mainitse isoja, koska he ei yleensä ole taitavia. Aikuisen miehen ja naisen seksi on korvien välissä. Teiniseksi voi olla siellä muualla. Mukava kuulla että isot aidot rinnat kelpaa. Minulla on isot aidot rinnat, valitettavasti koen etteivät ne ole nätit koska vertaan niitä isoihin silikonitisseihin.

Omat isot tissini toki roikkuvat ja nimenomaan heiluvat ja hyllyvät, koen sen vähän kiusallisena Vaikka omani siis ovat erittäin isot Omanikin näyttävät tosi hyviltä tissiliiveissä mutta hävettää ottaa liivit pois kun ne sitten roikkuvat. Olen itse nainen ja pienirintainen. Mutta ymmärrän täysin tunteesi. Itse olen tavannut miehen, joka jaksaa, jaksaa, jaksaa Tykkään itse piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkistä seksisessioista ja aiemmin aina tyypit jaksoi ehkä kerran pari kolme oli jo jotain luksusta.

Nyt olen minä se, joka alkaa ihmetellä, miten kauan tuo jaksaa. Seksi on vaan ihanaa, kun sitä saa silleen just kun itse tykkää ja nauttii täysillä. En edes uskalla ajatella, miten minun kävisi, jos tiemme eroaisivat - olen täysin riippuvainen seksinautinnosta vain hänen kanssaan, kukaan ei koskaan ole ollut puoliakaan hänen veroisensa. Et sinä ole ikinä saanut, kirjoittelet tänne vaan fantasioitasi. Minulle kävi, niin että huomasin kuinka nuo isot rinnat roikkuu yhdellä jos toisella ja ne inhoittivat.

Pienet terhakat taas saa munani täyteen seisokkiin. Siis kukin tyylillään roikkuvat eivät todellakaan kiihoita yhtään. Kyllä minä naisena ymmärrän että noin voi periaatteessa käydä. Samoin saattaa käydä naisella, joka saa isoa munaa, ja tajunnan räjäyttävän kokemuksen, jonka jälkeen peruspippeli tuntuu pettymykseltä! Olet vain väliaikaisesti ehdollistunut liittämään natinnon isoisin tisseihin.

Eli ajan kanssa kyllä taas kiihotuksen kohteesi tulee muuttumaan, kunhan tapaat jonkun tytön, josta et vaan saa pidettyä käsiäsi erossa, etkä edes tiedä miksi hänen tuoksu, lanteet, huulet, katse, vyötärö, sääret tms vaan alkaa kiihottamaan sua Ja sitten kun saat kuumaa seksiä jonkun muun kanssa, niin huomaat ettet enää edes ajattele niitä isoja.

Ole avoin mielin naisten ja seksuaalisuuden suhteen. Oot nyt vaan väliaikaisesti fiksaantunut, älä huoli, kyllä se siitä: Kiitos asiallisista kommenteista, mukavaa että niitäkin on mahtunut mukaan. En malta olla kommentoimatta vielä, että jos isoista rinnoista kiihottuva mies on "henkisesti keskenkasvuinen" ja "pikkupojan tasolle jäänyt" luuseri ja ääliö, joka on vain äidin tissiä vailla, eikö saman logiikan mukaan pitkistä, lihaksikkaista ja rotevista miehistä kiihottuva nainen ole pikkutytön tasolle jämähtänyt lapsiaikuinen, surkimus ja pölvästi, joka haluaa takaisin isin turvalliseen syliin, koska ei ole osannut aikuistua ja oppia huolehtimaan omasta turvallisuudestaan?

Kumpikaan väite ei ole minusta tosi, mutta en pidä sitä kovin pahana, jos mies hakee runsaasta povesta samanlaista turvan tunnetta kuin nainen ison miehen kainalosta. Hyvää naistenpäivää kuitenkin kaikille rintojen kokoon katsomatta! Jos olet oikea aloittaja, teit ISON virheen ruvetessasi asiaa retostelemaan täällä. Jatkat vaan ihan hiljaa isojen tissien etsintää. Luomuna niiden mukana valitettavasti aika usein seuraa myös muulta iso ja pyöreä tyttö.

Silikonit on erikseen, mutta ei normaali tyttö teetä mitään megatissejä nykyisin. En kiihotu vain lihaksikkaista ja rotevista miehistä. Silmänruokaa tosi, mutta ei siitä ole seksi kiinni, kuten sai sun eka viestistä kuvan, muut ei nostata munaa, kuin isot tissit. Itse isotissinen, kokoa G luomuna. Antaisin pois heti jos voisi. Läskiä löytyy muualtakin kuin tisseistä.

Vali vali vali 8. Huono itsetuntosi pilaa naistenpäiväsikin ; Ei ole muiden syy, katso peiliin. Näitä herneen nenään vetäjiä riittää aina. Kaikki on aina muiden syytä ;0. Oikeasti yritin kommentoida tätä isotissiä kaipaavaa kaveria, Tissit on isot, liivien löytyminen vaikeaa, niskat kovilla, siinähän se vaikeus ja draama. Ei itsetuntoni ole mitenkään huono, ja naistenpäiväkakkua on syöty. Harmi vaan että olet aika monen naisen naistenpäivän nyt pilannut.

Miksi haukkua toisten mieltymyksiä? Jotkut eivät tykkää muusta kuin isoista, sille ei voi mitään.. Kehon kyky tuottaa nautintoa itselle ja muille liittyy kokoon, mitä muodokkaampia pehmeät rinnat ovat, sitä miellyttävämpää kosketus on molemmille osapuolille.

Isot rinnat hurmaavat ja ilahduttavat estetiikallaan, sukupuoleen katsomatta. Ei klassiset kauneuskäsitykset suotta liity muodokkaisiin naisiin. Hiukan paistaa kadehtimiselta ja ilottomalta asenteelta se, ettei rintojen koolla olisi merkitystä.

Kauneus kiehtoo aina eikä sitä muuksi muuta kurvittomuuden puolustupuheet. Terveesti muodokas naisen keho verrattuna poikamaiseen keskenkasvuiseen naisen vartaloon on helppo valinta. Kaikki ei voi voittaa kaikessa, niin se vain on. Ihanaa, että sä pidät itseäsi älykkäänä ja fiksuna, mutta sun lapsellisuudesta kertoo vielä se että sanot ettei naiset saisi edes loukkaantua sun kirjoituksista. On ihan eri asia jos joku mies sanoo netissä että isot rinnat on kauniit, kuin että sanot että isot rinnat on ainoat kiihottavat ja pienet ei saa edes sulla kalua pystyyn??

Ja sitten vielä vihjaat että oliskohan kaikilla miehillä niin. Ihan vaan tidoksi että suurin osa näistä muna kommenteista on täällä vain vittuilua sua kohtaan. Suurin osa naisista ei tod välitä mistään ruumiillisista tekijöistä riittää et on ns normaali ja terve kiihottuakseen.

Et Hyvää Naisten Päivää sullekin. Ensinnäkään en ole vihjannut, että kaikilla miehillä olisi niin, vaan kysyin, onko ketään muuta, jolla on niin. Siinä on iso ero. Ymmärrätkö lainkaan lukemaasi tekstiä? Toisekseen, mitä eroa sillä on sinun kannaltasi, kiihotunko minä kaiken kokoisista rinnoista vai vain isoista?

Ei kai sinun itsetuntosi voi olla kiinni siitä, millaiset naiset saavat minun penikseni seisomaan ja millaiset eivät? Tai sitten siittimelläni on enemmän valtaa kuin aavistinkaan! D Minusta on myös hyvin tekopyhää väittää, että naisille on aivan samantekevää, miltä mies näyttää: Ei nimittäin pidä paikkaansa.

Naisilla on omat kiihotuksen kohteensa niin kuin miehilläkin, ja ne ovat jokaisella erilaiset - niin kuin miehilläkin. Tässä näyttäisi siltä, että joitain naisia ärsyttää suunnattomasti ajatus, että jollain ulkoisella tekijällä voisi olla vaikutusta siihen, kiihottuuko mies naisesta vai ei.

Viis siitä, että sama tästä ketjusta tuohtuva nainen saattaa vaatia mieheltä pörssimeklarin palkkaa, koripalloilijan pituutta, uimarin vartaloa ja pornotähden penistä - jotenkin naisen kohdalla se onkin sitten ihan normaalia, miesten kohdalla törkeää sikamaisuutta. Niin, kiihotun suurista rinnoista, jotka saavat roikkua juuri niin paljon kuin luonto pakottaa, ja myös naisista, joilla on kiloja ja muotoja muuallakin.

Turha saada hermoromahdusta siitä, ettei se dieetillä ja salilla vedetty rasvaton tikkuvartalo minimaalisine rintoineen olekaan joka miehen unelma - syytön minä siihen olen, että luulette kaikkien miesten himoitsevan sellaisia. No voi voi kuule, et sinäkään sitä voi määrätä ettei normaalit ihmiset voisi kiihottua ihan tavallisesta miehestä joka on fiksu ja jonka kanssa synkkaa.

Ei kaikilla vaan ole ruumiiseen kohdistuvia oksettavia fetissejä niinkuin sinulla. Ja minusta on aika ällöttävää ja kertoo sinun ajatusmaailmasta että sinusta tuo "kg mikopeniksellä varustettu mies" on sama asia kuin normaali rintainen nainen normaalivartaloinen nainen. Ihan näitä omia havaintoja elämästä jotka on pikkusen ristiriidassa sen kanssa mitä täältä saa lukea. Naisia mitä olen tavannu ja tapaillu niin aina olen sanonu että minua kiinnostais enemmänkin suhde ja tutustuminen, eikä niinkään mikään yhden yön juttu.

Sen olen huomannu että siinä vaiheessa myös naisilta päin on ruvennu tulemaan yhteyden ottoja, soitteluja, viestejä, yms Merkillistä vain näihin keskusteluihin verraten se että en ole mitenkään ns.

Normaali kokoa joo, mutta mieluummin sieltä pienen puolelta. Tähän verraten voisi luulla että se naisten kiinnostus loppuisi siihen kohtaan kun mennään sänkyyn ensimmäistä kertaa, mutta ei. Ainakin näissä tapauksissa joissa mies on kertonut alun alkaen haluavansa muutakin kuin yhdenyön seuraa. Toki olen valmis tyydyttämään naista muutenkin kuin vain työntämällä sisään ulos kunnes itse laukean. Tykkään hyväillä sormilla ja kielella naisen rinnat ja alapään ja myös haluan että nainen nauttii rakastelusta, silloin se on itsellekin isompi nautinti kun tietää että toinenkin siitä nauttii.

Vähän menee asian ulkopuolelle, mutta hellyys on sellainen asia mistä myös tykkään. Se ei ole kaikkien laji, mutta pidän naisista jotka tykkää tulla lähelle, syliin, kainaloon ja halata. Mikäs sellaista naista onkaan siinä kainalossa pitää ja silitellä hänen hiuksiaan. No mulla on ollut aika monenlaisia normaaleja suomalaisia miehiä, vaikken kovin monen kanssa verrattain ole ollut. Halusin vaan kertoa että esim yksi heistä oli huomattavan pullea, ylipainoinen, tosin ihan mukavan näköinen noin muuten ja varmaan olisi hyvin komea laihana.

Hän oli myös muutoin mukava eikä se paino mitään siinä haitannut, hauskaa meillä oli ja kiihotuin hänen kanssaan ihan samanlailla kuin treenatumman miehen kanssa. Tämä kanssa vaan osoituksena että ei se ole mitenkään jostain yhdestä ruumiillisesta asiasta kiinni voiko toisesta kiihottua.

Toki jotkut ihmiset nyt vaan on pinnallisempia kuin toiset ja aloittaja on pinnallinen sori vaan , mut se on totuus. Okei, olet siis täysin kyvytön ymmärtämään lukemaasi tekstiä, ei pitäis edes vastata, mutta vastataan nyt silti. Missä olen "määrännyt" ettei voisi kiihottua tavallisesta miehestä? Taaskaan luit minun sanoneen, että kaikki naiset valitsevat seuransa ulkoisin perustein, kun en sanonut mitään sinne päinkään.

Oletko tyhmä vai tahallasiko vääristelyt sanojani? Tosin sehän nyt olet osoittanut olevasi, kun et ymmärtänyt tuota mikropenis-vertauksen kärjistystä vaan otit sen kirjaimellisesti. Pointtina oli kyseenalaistaa, mikä ylipäätään on "normaali" mies tai nainen? Ei sellaista olekaan, ja jos on, ei sellainen tavanomainen ja normeihin mukautuva laumaeläin kiinnosta ainakaan minua yhtään. Kerro, millaiset ovat normaalit rinnat ja naisella normaali vartalo.

Millainen on tavallinen mies? Ikävää, että itsetuntosi romuttuu kun sun laiha ja rinnaton vartalo ei ole kaikkien mieleen. Niinkö pahasti korpea, että joku mies pitää isommista naisista? Tai älä edes vastaa, en jaksa edes lukea katkeran iljettävän, yksinkertaisen hölmöläisen mielipiteitä.

Sinä tosiaan luulet, että koska sinua kiihottaa mikä tahansa puiston puliukko, kaikki muutkin kiihottuvat ihan kenestä tahansa, jonka vain epätoivoissaan sänkyynsä saavat?

Ei kyse ole pinnallisuudesta, jos tietynlainen vartalo kiihottaa enemmän kuin toisenlainen, sillä ihminen ei tietoisesti päätä, mistä kiihottuu ja mistä ei.

Olet todella typerä jos luulet niin. Jos seksuaalinen kiihottuminen tietynlaisista vartaloista on tietoisesti päätettävissä, kuten väität, ajattelet varmaan myös, että esimerkiksi homous on valinta. Eihän katsos kiihottuminen voi olla kiinni yhdestä ruumiillisesta asiasta eli siitä, onko penis vai vagina.

Tähän vastaat tietenkin, että se on aivan eri asia, mutta et mitenkään perustele väitettä. Tämä aloittaja on kyllä kirjoituksissaan minusta todella typerä ja lapsellinen.

Jos joku on hänen kanssaan erimieltä ei silti tarvitse käyttää tuollaista kieltä. Esim verrata pyöreämpiä miehiä puiston puliukkoihin. Huomaa kyllä että tuollaiset ruumiillisesti suuntautuneet ihmiset ovat juuri aloittajan kaltaisia kapeakatseisia, karkeita ja epä-älyllisiä. Sanalla sanoen kypsymättömiä, mutta kyllä varmaan kun ikää ja kokemusta niin toivon mukaan kehittyy vähän aikuisempaan suuntaan. Jos tässä joku on typerä ja kapeakatseinen, se olet sinä.

En verrannut pyöreitä miehiä puliukkoihin vaan sanoin kärjistyksen kautta, että kaikki eivät kiihotu ihan kenestä tahansa. Epä-älyllistä on minusta olla eri mieltä jossain asiassa, jossa ei oikein voi olla eri mieltä.

En ole ikinä seurustellut, luultavastikkin koska en tiedä että kenen kanssa mun pitäisi olla. Moni tuttuni on ihmetellyt, kun en nauti kuunnella tyttö ystävieni seksikokemuksista heidän silmin, ja tullut kysymään suoraan että olenko lesbo? Se kuulostaa taas "haista paska". Mä olen ollut jo melkein 2 vuotta masentunut tämän asian takia, ja pahimmilla hetkillä halunnut satuttaa itseäni vain turhaantumisen tunteesta.

Onneksi en tehnyt sitä vielä. On eräs tyttö, jota olen ihaillut kauan, hän on hyvä ystäväni ja poikamainen. Muutama vuosi sitten en saanut katsettani irti hänestä, mutta en edes ajatellut romantiikkaa. Hän ei sitä tiedä, mutta minä tiedän että hän on hetero. Haluaisin kertoa hänelle niin paljon että en ole nainen, tai minusta ei tunnu siltä toivoen että hän ymmärtäisi ja näkisi minut uudessa valossa. Minä pidän miehistä, mutta pidän myös tästä ihmisestä.

Tekeekö se minusta homon, jos joku päivä saisin olla mies? Vai olenko bi naisena että miehenä? Musta vaan tuntuu etten jaksa tätä rataa enää kauaa. Miksi kaikki ihmiset eivät löydä kumppania, vaikka haluaisivat?

Itse kuulun tähän kategoriaan. Olen yli vuotias heteroromanttinen aseksuaali cismies. Olen siis toki edelleen neitsyt. Kuulin aseksuaalisuudesta, kun olin vähän yli vuotias. Aseksuaalin identiteetin löytäminen helpotti oloa huomattavasti. Kesti kuitenkin kauan, että uskaltauduin miitteihin tapaamaan toisia aseksuaaleja.

Olin hieman alle Olen joskus laittanut ilmoituksia mm. Nörttityttöjen seuranhakusivulle ja OkCupidiin. Vastauksia ei ole koskaan kuulunut. Joskus ajattelen, että kaikki ihmiset ovat ikään kuin Hollywood-julkkiksia - tällaisen "taviksen" tavoittamattomissa. Kerran olen pussannut - se tapahtui vuotiaana. Mistä voisin löytää kumppanin, vai onko kannatusta enää nähdä vaivaa asian eteen?

Pitääkö minun alkaa näytellä ihan toista ihmistä, jotta joku voisi rakastua minuun? Olen mielestäni rehellinen ihminen enkä halua elää mitään kulissielämää. Tuntuu, että en kelpaa sellaisena kuin olen. Seksikokemuksia en oleta toki ikinä saavani, koska jo käsi kädessä kävely jonkun kanssa tuntuu niin kaukaiselta ajatukselta. Monesti tuntuu tosi pahalta, kun monille muille kumppani löytyy melkein sormia napsauttamalla. Erityisen pahalta tuntuu, jos ihmisiä tai eläimiä huonosti kohteleva ihminen löytää kumppanin.

Eikö rakkaus perustukaan siihen, että ollaan yhdessä turvallisen ja hauskan ihmisen kanssa? Olen 13 vuotias tyttö ja epäilen olevani bi. En ole varma biseksuaalisuudestani koska en ole ollut kertaakaan kunnolla ihastunut tyttöön.

Tällä hetkellä olen ihastunut poikaan mutta haluaisin joskus seurustella tytön kanssa. Minulla on naispuolinen paras kaveri ja luulin jo olevani ihastumassa häneen mutta loppuen lopuksi niin ei käynyt. Koen kuitenkin pitäväni tytöistä, vaikka en ole tyttöön ikinä ollut ihastunut. Tiedän että minulla on paljon aikaa selvittää asia mutta tuntuu että pääni räjähtää koska pohdin tätä niin paljon. Jos nyt ajatellaan, että olisin bi, niin tiedän, että siskoni hyväksyisi minut täysin.

Mutta isäni on toinen asia. Ei myöskään ole ikinä tuntunut hyvältä tulla luokitelluksi heteroksi. Äitini myös hyväksyisi seksuaalisuuteni. Minun tekisi nytkin jo mieli kertoa siskolleni koska hän on aina ollut tukenani mutta en uskalla. Myöskin aina kun äiti sanoo välillä vitsillä, että onkos koulussa kivoja poikia mieleen tulee heti että no miksei myös tyttöjä? Moi Olen 16 vuotias ja syntynyt tytöksi. Olen miettinyt sukupuoltani jonkin aikaa ja olen löytänyt myös ehkä itselleni sopivan terminkin, genderfluid.

Eli siis välillä koen olevani tyttö, välillä poika, välillä molempia ja joskus en kumpaakaan. Olen kertonut tästä parhaille ystävilleni ja he ottivat asian ihan hyvin.

Kerroin myös vanhemmilleni ja hekin vaikuttivat suhtautuvan ihan hyvin mutta eivät selvästikään ymmärrä, että olen asian kanssa tosissani. Olen monesti sanonut, että minua ei saa määritellä esim. Jos pyydän lopettamaan tytöttelyä, he muuttuvat ärtyneiksi ja valittavat siitä, että asian ei pitäisi häiritä minua, koska olen biologisesti tyttö. Minua ahdistaa myös aika paljon kehoni. Joinain päivinä inhon tissejäni ja teen kaikkeni, että saan ne piiloon. Mutta minulla on myös päiviä, jolloin ne ovat mielestäni aivan liian pienet ja käytän silloin rintaliivejä, joissa on todella isot push upit.

En muutenkaan koskaan osaa tuntea oloani hyväksi omassa kehossa eikä asialle oikein voi tehdä mitään, sillä esim. Koska vartaloni ahdistaa minua niin paljon yritän edes pukeutua siten, mikä tuntuu minusta hyvältä. Se ei aina kuitenkaan onnistu, sillä äidilläni on jokin tarve puuttua pukeutumiseeni. Itse ainakin ajattelen, että ikäiseni saisi huolehtia omasta ulkonäöstään ilman äidin inhottavia kommentteja.

Joskus haluan laittaa napapaidan tai paidan joka vähän korostaa rintojani ja äitini alkaa heti kutsumaan minua huomion hakijaksi. Hän ei kutsu minua ihan huoraksi kuitenkaan mutta siitä tulee silti todella kamala olo.

Naisellisempina päivinäni haluan korostaan naisellisuuttani ja siitä tulee minulle silloin hyvä olo mutta en kuitenkaan halua äitini häpeävän minua. Poikamaisemmat vaatteeni eivät myöskään kelpaa aina äidilleni. Joihinkin tilaisuuksiin hänen mielestään tyttöjen kuuluu laittaa mekko eikä silloin kuulemma ole mitään väliä, vaikka minulla olisi jätkämäinen olo. Minulla on naisen nimi ja hiukan häiritsee minua. Haluaisin jonkun sukupuolineutraalin nimen, josta ei heti tietäisi olenko nainen tai mies.

Se vaan on vähän hankalaa, kun Suomessa ei sellaisia nimiä olen kovin paljon tai en tiedä onko ollenkaan. Eniten minua mietityttää se, että voinko olla sellainen kuin olen vai pitäisikö minun vaan luovuttaa ja olla tavallinen tyttö.

Se kuulostaa todella inhottavalta ajatukselta mutta äitini voisi ainakin olla tyytyväinen. Hei, oon vuotias tyttö. Oon ollut ihastunut tyttöihin ja poikiin, seurustellut vaan poikien kanssa. Nyt oon alkanut kiinnostumaan tytöistä enemmän mutta mua pelottaa se, miten mun ystävät ja perhe ottaisi asian jos kertoisin olevani bi. Yksi ystäväni kysyi, olenko naisiin päin, kun näki tinderprofiilissani sateenkaaren. En uskaltanut sanoa totuutta vaan kielsin asian.

Olin ulkona yhden tytön kanssa ja minusta tuntui kuin kaikki olisivat katsoneet meitä, vaikka todellisuudessa niin ei käynyt. Miten osaan olla rennompi itseni suhteen ja hyväksyä sen mitä olen ja kertoa läheisilleni? Olen kokenut jo aika kauan olevani poika. Ihan ensiksi en tiennyt edes mitä se tarkoittaa. Olen tytön vartalossa, se on hyvä minulle. Mutta silti koen olevani poika.

Haluaisin lyhyet hiukset, ja sanoin siitä äidilleni ensimmäisen kerran viime keväällä. Äiti vain sanoi, että en kuitenkaan pitäisi niistä, ja että saisin päättää hiuksistani vasta vuotiaana. Tuntuu pahalta, että äitini määrää sen kuka olen. Olen nyt ystäväni pakottamana mennyt puhumaan kouluni kuraattorille, kerran.

Huomenna tapaan kuraattorin taas. Ajattelin kertoa hänelle tuntemuksistani. Jos vaikka hän auttaisi jotenkin. Nyt kuitenkin kaipaan neuvoa, voisiko äitini ymmärtää tilanteeni jotenkin? Jos kertoisin että olen poika, äiti varmaan vaan nauraisi ja sanoisi, että se on vain ohimenevä juttu, tai että keneltä olen kuullut ystävistäni, että voisi olla muutakin kuin syntymässä kerrottua sukupuolta. Vanhempani eivät ole kovin avoimia erilaisuudelle.

Onko vuotias oikeasti liian nuori tietääkseen tämmöisen asian? Moi oon 13 vuotias tyttö ja mulla on pari ongelmaa. Uskon olevani bi mutta en ole aivan varma. Ihastun yleensä poikiin mutta koen pitäväni myös tytöistä. Kunnollista tyttö ihastusta minulla ei ole kuitenkaan ollut vaikka koen pitäväni myös tytöistä.

En ole ikinä tuntenut että haluaisin kuulua hetero "lokeroon". Haluaisin kertoa äidilleni tai siskolleni monimutkaisista tuntemuksistani mutta tuntuu että se ei olisi sopivaa koska en ole varma olenko bi.

Isäni on sitten toinen asia koska jos olen bi pelkään että hän ei hyväksy minua. Hän on osoittanut että homous ei ole ok hänen mielestään. Siskoni taas olisi ensimmäinen henkilö jolle kertoisin koska olemme hyvin läheisiä. Lähiaikoina olen myös miettinyt sukupuoltani.

En haluasi luultavasti lokeroida itseäni kumpaankaan sukupuoleen. Isäni on myös osoittanut että trans sukupuolisuus yms. Ei ole hänen mielestään ok. Ja lisään vielä että minulla on nyt alkava ihastus naispuoliseen ystävääni.

Mä olen 17 vuotias, ja biologisesti syntynyt naiseksi, ainakin omistan d kupin tissit ja kuukautiset liian usein, joten se on kai aika selvää, että naiseksi minut lasketaan. Mulla on yksi kaveri, kenen kanssa puhun paljon kaikesta ja hyvin rehellisesti, ja olemme puhuneet siitä, kuinka nykyisin lapsia ei saa sanoa tytöiksi tai pojiksi ja antaa heidän kasvaa sellaisina kuin itse haluavat ja muuta roskaa. En tarkoita tätä ilkeästi, mutta näin uskon Olen ollut kerran elämässäni umpirakastunut tyttöön, melkein 3 vuotta, ja olen vasta päässyt siitä yli, mutta oonkohan vaan.

Kun ihastuminen oli suurimmillaan, mietin että olen rakastunut ihmiseen, en sukupuoleen. Tämä tyttö oli vieläpä hyvin poikamainen ja se kiehtoi minua. Täytän pian 18, ja olen enemmän hukassa kuin ikinä. En ole ikinä katsonut ns.

Tämän kokemuksen olen kokenut vain kerran pari elämäni viimeisen vuoden aikana, eikä yksikään heistä ole oikea pari, he ovat fiktiivisiä hahmoja, jotka ovat miehiä ja homoseksuaaleja.

Jos näkisit minut kaupungilla, et varmaan katsoisi toistamiseen, olen ihan hyvän näköinen, mutten ihmeellinen, näytän normaalilta teini pojalta. Jos katsoisit hiukan tarkemmin huomaisit, että paitani on kireä siitä missä tissit kasvaa ja että kasvonpiiteeni ovat kovinkin naiselliset, vaikkei mikään muu minussa naisellista olekkaan. Joten, olen siis nainen, joka ei haluaisi muuttaa itseään, mutta ei voi kuvitellakkaan elää lopun elämää siten, että minut nähdään ja että minua kohdellaan naisena.

Unelmaelämääni olisi olla homo mies, mutta olen nainen, ja jos pidän miehistä, olisin vain hetero ja hauskin osuus tässä on se, että en halua olla hetero. Haluan olla homo, koska siltä minusta tuntuu, mutta haluan poikaystävän, mutta satun olemaan nainen.

Ja saatan yhä olla ihastunut oikeaan naiseen. En ole ikinä tuntenut olevani näin hukassa identiteettini kanssa, enkä halua puhua kenellekkään avoimesti tästä vaan kärpertyä peiton alle ja odottaa, että joku tulee ja kertoo mikä minun pitäisi olla… koska mä en enää tiiä? Osaisko kukaan sanoo mitään mun sekaisin olevasta elämästä? Kaikkeen sitä sitten elämä viekin. Nyt tänne neuvoa epätoivoisesti kysymään, koska mikään muu ei tunnu auttavan.

Olen pian 40 lähestyvä nainen, miesten kanssa seurustellut ja pitkään naimisissakin ollut. Ovat kaikki poikia, joten siitäkö naisenkaipuu? Jo useiden vuosien ajan olen ihastunut naisiin, ensimmäisen kerran ehkä 10 vuotta sitten. Yhtä suorastaan palvoin ja menin hölmönä tunteeni laittamaan pitkällä viestillä. Ei hyvä, oli supernoloa ja pilasi meidän ystävyyssuhteen täysin. Sen jälkeen olen taas muutaman ihastuksen kyllä kokenut.

Tv-sarjojen naisiin ja lesbopareihin olen suorastaan sairaalloisen ihastunut ja tuijottanut sitten youtube-videoita sata kertaa putkeen. Toisaalta tahtoisin korjata avioliittomme lasten takia, mutta seksi miehen kanssa on väkinäistä ja vastenmielistä.

Mutta mistä edes tietäisin mitä oikeasti haluan ja elänkö vain illuusiota? Äitini on tiukan uskovainen ja puhuu aina kamalalla tavalla homoista. Tahtoisin niin hulluna olla ja silittää naista, mutta mitä menetän vaakakupissa? Tämä pähkäily on jatkunut jo liian pitkään näin. Hei olen v tyttö. Olen huomannut ihastusta erästä naista kohtaan jo yli puolisen vuotta ja koen olevani lesbo. Olen jo kertonut parille parhaalle kaverilleni ja sille ihastukselleni tunteistani, mutta minua pelottaa silti kertoa muille.

Toivoisin, että saisin edes vähän apua täältä. Ja yksi jutti minkä haluaisin vielä tietää on, että onko sillä väliä kuinka suuri ikäero on niinkuin esim. Elikkäs joo oon 14v poika. Mulla ei oo koskaa ollu kunnon tyttöystävää. On ollut 8kk sitte 2vk kokeilu. Pyydän jo anteeksi heti, jos aihe ei tänne kuulu.

Mutta asiaan, tyttö halusi kanssani jo seksiä mutta minua alkoi aihe ahdistamaan. Ajatus tytön kanssa kiihottaa kovasti. Mutta pelkään että kun on tallaista ahdistusta, että olisin homo. En ole varsinaisesti pojista koskaan kiihottunut ja en ole koskaan poikiin ihastunut. Tytön kanssa suhde tuntuu luontaiselta. Minun kavereillani tuskin tallaista ahdistusta on, sillä heistä suurin osa on harrastanut jo seksiä. Eniten pelottaa, entä jos en pidäkään siitä, entä jos lerpahtaa kesken kaiken, entä jos en laukea, entä jos seksi epäonnistuu.

Olen äärettömän hukassa levoton ja rakastunut väärään ihmiseen. Asun miehen kanssa kämppiksinä tunteiden viilennyttyä vuosia sitten. Nyt olen tavannut hänet, siis naisen, ja maailma keikahti raiteiltaan totaalisesti.

Halailen häntä, koskettelen, ja jotenkin asia meni siihen, että keskusteltiin muissa yhteyksissä naisista ja hän sanoi painokkaasti olevansa hetero. Nyt olen hämilläni surullinen, huomasiko hän jotain, kaatuuko ystävyys tähän, koskaan en ole sentään ehdotellut mitään, onneksi. Tajusin pari kuukautta sitten, että olen panseksuaali. Sitä ennen olen siis ollut panseksuaali vain tietämättä koko termistä jne.

Minulla on pari ystävää, jotka kuuluvat myös seksuaalivähemmistöihin. Ja oikeastaan paras ystäväni on bi-seksuaali. Olen kertonut siskolleni ja vain parhaalle ystävälleni seksuaalisuudestani.

He molemmat ovat ottaneet asian hyvin. Minua kuitenkin pelottaa kertoa vanhemmilleni tiedän ettei ole pakko koska he ovat äidin puoleltani hyvin uskonnollisia ja uskovat siihen, että naisen kuuluu olla miehen kanssa. Minua pelottaa heidän reaktionsa, sillä he ovat eri uskonnossa kuin minä ja panseksuaalisuus voi pelästyttää heidät. Olen monesti ilmaissut heille, että mielestäni nainen ja nainen voivat olla yhdessä ja että luonne ratkaisee jne.

Tästä syystä minun onkin vaikea hyväksyä panseksuaalisuuttani. Siskoni on siis myös pan Ja aiheesta puhuminen tuntuu hyvin vaikealta. Minusta myös tuntuu, etten voi mennä esim. Ja vanhempani saisivat tietää jos sanoisin meneväni prideen. Tällä hetkellä oloni on siis hyvin sekava ja hämmentynyt. Olen 15 vuotias tyttö ja minua ahdistaa pojat ja lähiaikoina myös tytöt.

Olen omaitseni parhaiten poikien seurassa. Kysymys kuuluu mikä olen seksuaaliselta suuntautumiseltani? En ole koskaan seurustellut saatikaan suudellut ketään, mutta sanon usein kavereilleni, kuinka komeita poikia olen tavannut. Hei olen 14 v poika joka on pienestä asti tuntenut ihastusta tyttöihin sekä edelleen tunnen vetoa tyttöihin mutta nyt viikko sitten tunsin tietynlaista vetoa poikaan. Kiihotun edelleenkin naisista mutta kiihotun myös siitä, kun ajattelen että toinen samaa sukupuolta oleva masturboi.

En ole ikinä tuntenut mitään tunnetta samaan sukupuoleen mutta nyt ollessani 14 olen tuntenut pari kertaa. En pidä pojista mutta yksi aiheuttaa minulle epävarmuuden tunteen. En halua olla pojan kanssa mitään muuta kuin kaveri mutta tytön kanssa haluan.

Muutama päivä sitten kuvittelin pussaavani tätä poikaa ja se aiheuttaa epävarmoja tunteita, vaikka en hänestä tykkää. Tyttöjä voisin pussata paljon mieluummin. Olen kyllä aina pitänyt tytöistä enkä pojista! Onko tämä jokin vaihe, sillä koen itseni onnelliseksi jos olisin tytön kanssa yhdessä. Moi olen juuri vuotta täyttänyt nuorukainen poika kärsin seksuaalisista pakkoajatuksista ja homouskammosta. Elikkä ennen kuin joku käsittää väärin en ole homofoobikko.

Olen hyvin suvaitsevainen ja hyväksyn kaikki. Mutta 2kk sitten päähäni tupsahti, että entä jos olen homo. Ilman mitään syytä varsinaisesti. En muistaakseni ole koskaan ihastunut poikaan vaan aina tyttöihin.

Ja aina kun tyydytän, niin se ajattelen aina naisia. Katson pääasiassa vain lesbopornoa joskus myös heteropornoa. Kerran kokeilin katsoa homopornoa ja kokeilin runkata mutta en pystynyt sillä alkoi ahdistamaan niin paljon, että en voinut edes katsoa sitä videota. Kadun tätä, sillä sitten se varsinainen helvetti alkoi. Päässäni alkoi pyöriä seksuaalisia kuvia miehistä. Eka ne ahdistivat, sitten ne eivät tuntuneet enää miltään nyt ne jopa kutkuttavat kerran sain puolistondiksen siitä eilen ja pelkään että nämä ajatukset tekevät päivä päivältä minusta homon.

Muistan jo varhaisesta eskari iästä kun pussailin tyttöjen kanssa silloin olin suosittu ala-koulussa tyttöjen keskuudessa ja minulla oli silloin koko luokka kavereina. Kaipaan sitä aikaa tai ylipäätänsä vielä sitä aikaa 3kk sitten kun koin olevani täysin hetero. En kestä, jos minusta tulee homo en halua ikinä olla poikien kanssa muuta kuin vain hyvä kaveri. Minulla on suvaitsevat vanhemmat ja osa kavereistani on suvaitsevia, joten kaapista tulo ei ole ongelma mutta en pysty sitä jos olen oikeasti homo myöntämään itselleni ja mun elämä olis pilalla silti.

Nyt saattaa vielä tuntua tältä mutta pelkään että parin viikon päästä munaa. Mun elämä on nyt täyttä helvettiä näitten ajatusten takia ja en tiedä enää mitä olen. Jos pystytte vähän auttamaan tai jakamaan kokemuksia, kun olitte tässä iässä ette uskon kuinka arvostaisin. Voiko homoeroottiset ajatukset muuttaa sinut homon suuntaan, jos niitä väkipakolla ajattelee koko ajan? Joudun testaamaan joka päivä monta, kertaa kiihotunko niistä.

Hei, Haluaisin tietää kuka minä olen sukupuoleltani. Olen XXY-mies, mutta olen miettinyt tätä jo lähes koko elinikäni ajan, kuka olen sukupuoleltani. Miehenä olo, ei tunnu täysin omalta, mutta toisaalta en myöskään tiedä olisiko sukupuolen korjaaminen oikea ratkaisu. Nyt kun on tullut uudempia määritelmiä, kuten muunsukupuolinen jne. Miten tällainen itsetutkimisprosessi tulisi aloittaa.

Onko jotain tahoa, joka tekee näitä tutkimuksia ja mistä tällaiseen saa lähetteen? Lisäyksenä vielä tuohon aiempaan kysymykseen. Olen ollut pariterapiassa vaimoni kanssa liittyen sisko-veli asetelmaan, eli rakkautta ei tahdo löytyä. Pariterapeuttini mukaan testosteroidi hoidosta olisi hyötyä sekä parisuhteeseen, että muutoinkin. Minulla ei kuitenkaan ole mainittavia oireita matalista testosteroiditasoista. Erektio on normaali, seksinnälkä riittävä ja saan asioita tehdyiksi, eli en tunne itseäni voimattomaksi jne.

Onko testosteroidi hoito nykyään joku hype, kun sitä niin kovin helposti suositellaan käytettäväksi. Miten XXY-miesten osalta tämä asia. Koen olevani kuitenkin sukupuoleltani kuten mainittu, jotain muuta kuin mies, eikö testosteroidin käyttäminen muuttaisi ajatusmallejani?

Onko tästä haittaa sukupuolentutkimusmatkallani? Olen 13v poika ja olen homo. Mutta minua pelottaa että tämä onkin vain vaihe enkä olekaan homo. Jos tulisin kaapista ulos vanhemmilleni niin he tod.

Olen tykännyt 10v asti pojista ja tykkään edelleen! En voisi kuvitella itseäni naisen kanssa. Ja jos mummokin kysyy "no onks sul tyttöystävää jo? Olen ajatellut tulla lähiaikoina kaapista ulos mutta minulla on tullut tallainen ajatus että en olisikaan homo ja tämä olisikin vain vaihe.

En tiedä mitä tehdä. Olen vuotias nainen ja olen alkanut kyseenalaistamaan omaa seksuaalisuuttani viime aikoina. En ole koskaan ihastunut kehenkään, vaikka olenkin seurustellut kerran miehen kanssa olimme yhdessä peräti 6 vuotta. Koko seurustelun ajan tunsin oloni epämukavaksi ja ahdistuneeksi, vaikka pidinkin hänestä henkilönä. Pelkkä intiimin yhdessäolon ajattelukin hänen kanssaan sai niskakarvani pystyyn ja erottuamme en pysty edes kuvittelemaankaan olevani miehen kanssa uudelleen.

Olen huomannut katsovani tai kiinnittäväni huomiota toisiin naisiin ollessani ulkona, mutten koe varsinaista seksuaalista vetoa. En tosin tiedä johtuisiko tämä siitä että olen hyvin jyrkästi kieltänyt olevani kiinnostunut naisista aina siitä lähtien, kun kaverini ala-asteella levittivät ilkeitä juoruja väittivät minun olevan lesbo ja hylkäsivät minut täysin ja siitä tullut jonkinlainen negatiivinen ajatus.

Jos kuvittelen parisuhdetta ja vaikka asumista saman katon alla naisen kanssa en koe oloani ollenkaan ahdistuneeksi, toisinkuin jos kuvittelisin saman tilanteen miehen kanssa. En osaakkaan sanoa mitä olen. Haluaisin kuitenkin parisuhteen ja jakaa elämäni jonkun kanssa.

Löytää sen onnen arkeen, mistä monet puhuvat. Onko minulla jotain lukkoja, jotka pitäisi käsitellä, että minulle selkiytyisi kenestä olen oikeasti kiinnostunut Lue vastaus.

Moi, olen 13v tyttö, joka miettii seksuaalista suuntautumista. Kiihotun todella paljon tytöistä ja voin saada orgasmin vain naisten pussailemisen aatteesta. En ole ikinä sormittanut enkä kosketellut itseäni mutta kiihotun niin paljon ja vahvasti naisista.

Tykkään kyllä ehkä miehistäkin? Olen jopa lievästi kiihottunut kerran miehestä, ja olen ihastunut moneen poikaan. Olen vain pari kertaa nähnyt jonkun tytön ja ajatellut "hän on söpö" ynnä muuta. Mutta en tiedä oliko se ihastumista vai mitä Mutta kun nään naisten pussailevan tai muuta Olen ollut netti suhteessa kahteen poikaan, jossa yksi oli transseksuaali.

En vain tiedä, olen vielä 13 ja minulla on vielä aikaa. Kiihotus tuntuu ahdistavalta minulle. Se on vahva ja melkein epämukava. Kerran fanfictionilla ja kerran kirjoitin instagramiin " sexy" ja naisia pussaili altaassa. En ole katsonut pornoa enkä kunnon alastomuutta.

Jos vain voisitte auttaa Eipä sillä ole väliä demiseksuaali. Minulla on kaveri, joka tuli kaapista kaveriporukalleen, ja sanoi olevansa lesbo. Meidän [kaveriporukan] mielestä siinä ei ole ongelmaa.

Tietääkseni perheelleen hän ei ole kaapista vielä tullut. Itsekin tiedostan, että joskus kaapista ulos tuleminen on minullakin edessä. Nyt askarruttaa, että jos lukiossa alan seurustelemaan tytön kanssa, ja suhde on vakavampi, miten kerron asiasta perheelleni?

Seksuaalivähemmistöt ovat heille — heidän mukaansa — OK, mutta kuulen useastikin että "tämäkin on homo" ja että "homoutta korostetaan liikaa" tai: Minusta se on typerää ja heidän puheissaan on kielteinen sävy.

Ihan sama kuka siinä vierellä on, pääasia että on onnellinen. Lisäksi koen asumisen pienellä paikkakunnalla ongelmallisena: Huomaan, että monia askarruttaa samat kysymykset kuin itseäni, mutta en silti löydä vastauksia siihen mikä omassa sisimmässäni kalvaa.

Olen 17 vuotias, ja pian ikää tulee täyteen 18 syksyllä. Kertaakaan en ole ihastunut ihmiseen. Vastakkaiseen tai samaan sukupuoleen, vaikka pidänkin ajatusta kiehtovana. Minuun on monesti ihastuttu, mutta olen kieltäytynyt.

Se on vaikuttanut ihmissuhteeseen ja minun on ollut sen jälkeen vaikea lähestyä tätä ihmistä. Se tuntuu henkisesti liian raskaalta. Olen tuntenut erään naisen 11 vuotiaasta asti.

Luokittelisin hänet parhaaksi ystäväkseni. Hän on vahva, kovamielinen mutta leikkisä persoona. Hän on nyt 28 vuotias. Hänellä on ollut elämässään vain yksi parisuhde ja usein hän puhuu nuorista ihmisistä jotka häneen ihastuvat synkeässä valossa. Monet hänen ystävänsä ovat rakastuneet häneen hetkellisesti, ystävyyden kasvaessa. Tunne on itselleni outo. Pari vuotta sitten teini ikäni aluilla aloin tuntemaan omituista kevyttä tunnetta aina kun vietin hänen seurassaan aikaa.

Ja se on jatkunut sen jälkeen. Olemme päivittäin tekemisissä, ja huomaan olevani onnellinen hänen seurassansa. Ja välillä minusta tuntuu, että hän minun. Mutta samalla, tuntuu rankalta vaivata sydäntäni sillä ajatuksella.

En osaa päästää irti. Koska en usko, että pystyisin koskaan löytämään mitään yhtä rakasta ja tärkeää. Olen aina ollut huono ystävystymään.

Eikä minulla ole muita sydänystäviä, joihin pystyisin tukeutumaan jokaisessa vartalon ongelmassani tai henkisessä. Kuitenkaan, en voisi kuvitella harrastavani seksiä hänen kanssaan. Mutta miehet, herättävät minussa suuren ahdistuksen jota en pysty karistamaan kannoiltani.

En tiedä mitä teen. Elän itseni kanssa ristiriidassa. Oon 14 vuotias poika: Mulla on tullut aika paljon ihastuksia poikiin ja tyttöihin. Olen aika varma että olen Bi Tässä puolivälissä viittäkymmentä on alkanut aina vaan enemmän miettiä, mikä onkaan oma suuntautuminen. Pitkästi kolmattakymmentä vuotta saman miehen kanssa, neljä lasta synnyttäneenä, kasvattaneena no ovat vielä äidin helmoissa, teinit ja sittemmin miehestä eronneena ja sinkkuuteen kyllästyneenä tekisi mieli uuta suhdetta.

Tämän ikäinen nainen ei vaan kelpaa kuin vanhoille ukoille, eikä tällä alapäällä muutenkaan pornoon tottuneita ukkoja pidetä. Seksi miehen kanssa olisi tuttua huttua mutta ei nappaa. Katselen mielelläni hyvännäköisiä miehiä mutta niin naisiakin. Etsin netistä miestä, ei löytynyt. Nyt laitoin naisen hakuun, eipä tunnu löytyvän naistakaan.

Ja jos näin vanha nainen etsii naista, olettaa vastapuoli varmasti kokemusta myös naisten välisestä seksistä. Sitä ei ole, ihan neitsyt siinä mielessä. Tein jälleen jokusen "aivojen sukupuoli" -testin. Niiden mukaan olen mies: On ollut aina, myös muinoin lukiossa psykantunnilla. Mielestäni olen kuitenkin nainen. Hiuksista tykkään itselläni lyhyinä käytännöllisyys kunniaan mutta pukeudun tarvittaessa vaivatta mekkoon ja korkeisiinkin korkkareihin.

Työkaverit taitavat pitää minua kuitenkin enemmän naisiin kallellaan olevana ja se on välillä vähän hankalaa kun kaikki työkaverit ovat naisia. Fantasioidessa olen mies, joka harrastaa seksiä miehen tai naisen kanssa. Fantasioilla ei ymmärtääkseni kuitenkaan ole tekemistä seksuaali-identiteetin kanssa..? Olenko ihan vaan perushetero pienin maustein? Olen 13v poika ja minä taidan olla homo. Mutta minua pelottaa, että tämä onkin vain vaihe enkä olekaan homo.

Jos tulisin kaapista ulos vanhemmilleni, niin he todennäköisesti sanoisivat "se on vaihe, se menee ohi.

Ja jos mummokin kysyy "No onks sul tyttöystävää jo? Olen ajatellut tulla lähiaikoina kaapista ulos, mutta minulla on tullut tällainen, ajatus että en olisikaan homo ja tämä olisikin vain vaihe. Hei olen vuotias 'tyttö'. Olen tuntenut jo vitosluokasta olevani väärässä kehossa. En halua luokitella tyttöjen ja poikien juttuja, mutta minua kiinnostaa stereotyyppiset NS tyttöjen jutut hiukan enemmän poikien. Tykkään myös hiusväreistä ja en olisi NS stereo tyyppinen poika.

Onko tämä vain jotain tunnekuohua? Pienenä kotia leikkiessä olin aina isä ja leikin enemmän autoilla ja poikien kanssa Kouluun mentyäni olin outo josta minua kiusattiinkin.. Nyt olen yhden vuoden pukeutunut kuin poika. Minulla on kuitenkin ongelma: Onko se ihan normaalia?

Voiko trans olla myös homo? Entä miten saisi rintaa piiloon, minulla on ikävä kyllä isot rinnat.. Minua on pitkään vaivannut ystävyyssuhde erään erittäin uskovaisen ystäväni kanssa hän on uskovaisesta suvusta. Olen vasta hiljattain tajunnut, että taidankin olla bi, ja sitä kautta myös sen, että olen häneen ehkä enemmänkin ihastunut.

Olemme tunteneet kouluajoista asti, ja hän on mielestäni aina erottunut joukosta hyvin positiivisena, määrätietoisena ja jotenkin puoleensa vetävänä ihmisenä. Minä en ole ollut seurustelusuhteessa omien sekavien tunteideni vuoksi, eikä hänkään tietääkseni.

Joskus puhuimme seurustelusta en vielä silloin tiennyt olevani bi , ja yllätyin kuinka negatiivinen asenne hänellä oli koko asiaan. Etenkin kun hän on yleensä asian kuin asian suhteen positiivinen. Asia jäi jotenkin vaivaamaan mieltäni, ja olen alkanut pohtimaan, että mitä jos hän ei koekaan vetoa vastakkaiseen sukupuoleen vaan omaansa ja siksi kokee asian luotaantyöntäväksi.

Tai ehkä hän on aseksuaali tms. Minun tekisi mieli ottaa asia jotenkin puheeksi hänen kanssaan, mutta en tiedä onko se ollenkaan viisasta. Hyvin todennäköisesti ystävyyssuhteemme loppuisi siihen. Ja ehkä aihe herättäisi hänessä ahdistavia ajatuksia. En halua aiheuttaa hänelle hänen maailmankuvansa pohjalta syntyvää ahdistusta tms. Minulle riittää hyvin ystävyyssuhdekin hänen kanssaan, mutta harmittaa hänen puolestaan, jos hän ajattelee että hänen täytyy elää ja pärjätä koko elämänsä yksin.

Pelottaa, että hän menettää vähitellen positiivisuutensa ja elämänilonsa, koska hänellä ei ole sitä ihmistä, jolle jakaa elämän ilot ja surut. Toisaalta en tiedä, miten hän itse näkee itsensä. Voi olla niinkin, että hän tiedostaa suuntauksensa mikä ikinä se onkaan , ja on vain päättänyt elää ilman parisuhdetta vakaumuksensa mukaisesti.

Eli voi olla että murehdin turhaan, ja kyselyni olisivatkin vain haitaksi hänelle. Tai sitten se ei ole hänelle oma valinta, mutta hän tuntee olevansa yksin asian kanssa, jolloin se voisi auttaa, että joku muukin ottaisi aiheen puheeksi. Aihetta on vaikea lähestyä mitään kautta ilman, että se tuntuisi tungettelevalta. Miten voisin ottaa aiheen puheeksi sillä tavalla hienovaraisesti, ettei se tuntuisi suoraan henkilökohtaiselta kysymykseltä?

Vai olisiko tosiaan parempi antaa asian vain olla? Millä tavoin voisin tukea ystävääni yleisesti ottaen? Oon 12 vuotias tyttö, ja haluisin olla poika. Ostan aina poikien vaatteita, vaikka äiti sitä kyseenalaistaakin. Haluisin lyhyet hiukset, mutta äiti ei anna. Mitä pitäisi tehdä ja sanoa, että äiti ymmärtäisi? Olen vuotias nainen, joka ei ole ikinä virallisesti seurustellut tai ollut fyysisessä suhteessa kenenkään kanssa. Ylipäätään olen seksuaalisuuteni suhteen "myöhäisherännäinen", seurustelun aloittaminen tuntui minusta yli kaksikymppiseksi vieraalta ajatukselta.

Olen kuitenkin kokenut romanttisia ihastuksen tunteita lapsuudesta lähtien, ja nyttemmin olen tuntenut myös yhä voimakkaampaa seksuaalista vetovoimaa tiettyjä ihmisiä kohtaan.

Ongelmani on se, että en koe olevani täysin hetero. Nuorempana ajattelin, että olen varmaan aseksuaali vaikken tuota nimitystä silloin tiennytkään , koska en kokenut poikia kohtaan suurempaa kiinnostusta kuin tyttöjä kohtaan. Pitkään odotin, että tunteeni vastakkaista sukupuolta kohtaan vahvistuisivat, ja saisin "varmistuksen" heteroudestani.

Ja koska en tällaista vahvistusta saanut, aloin myös odottaa "varmistusta" sille, että olen lesbo. Minulla on ollut lapsesta asti vahva sosiaalinen heteron identiteetti: Kuitenkin on tuntunut hankalalta ottaa konkreettista askelta seurustelun suhteen.

Häiritsevintä tässä asetelmassa on se, miten itse sopisin yhtälöön kummankaan sukupuolen kanssa. Olen aina ollut keskimääräistä "poikamaisempi" tyttö kiinnostuksenkohteideni ja persoonallisuuteni puolesta, lapsena viihdyin paremmin poikien seurassa jne. Toisaalta ulkonäöllisesti saatan välillä olla hyvinkin naisellinen tykkään laittautua, käyttää naisellisia vaatteita, minulla on pitkä tukka jne.

Ajatus seurustelun aloittamisesta miehen kanssa on hankala, koska minusta tuntuu, että joudun esittämään "naisellisempaa" kuin oikeasti olen. Miehet tuntevat joskus tulevansa "petetyksi" kanssani, kun ulkonäköni ja olemukseni antaa ymmärtää, että olen "perinteinen" nainen, ja todelliselta luonteeltani olenkin jotenkin tätä määrätietoisempi ja suorempi.

Monesti vetäydyn tilanteesta, ennen kuin tämä ristiriita edes tulee esille, sillä se ahdistaa minua itseäni liikaa. Naisen kanssa seurustelussa taas ihan kaikki konkreettinen tuntuu vieraalta, koska en ole tuota mahdollisuutta nuorempana edes ajatellut.

Toisaalta psyykkinen puoli tuntuisi naisen kanssa jotenkin luontevammalta; tietyssä mielessä koen olevani "perheen pää" ennemmin kuin henkisen suojelun ja tuen passiivinen vastaanottaja. Tuntuu siltä, että seurustelua kokeillessa "pettäisin" molempien sukupuolten edustajia, koska en koe itseäni täysin luontevaksi kummankaan kanssa. Tarkoittaako tämä sitä, että olen biseksuaali? Vai olenko vasta heräämässä oleva lesbo?

Tätä olen pohtinut etenkin siitä syystä, että viime aikoina on tuntunut, että pidän miehistä vain, koska heidän isku-yrityksensä imartelevat minua, enkä ehkä tunnekaan muuta kuin pinnallisia tunteita miestä kohtaan.

Entä voiko ihastus miestä ja naista kohtaan ilmetä eri tavoin? Joinain päivinä haluisin parran ja leikata rinnat pois, ja joinain päivinä laitan mekon ja meikit naamaan ja olen ihan tyytyväinen.

En koe inhoa erityisemmin naiseuteeni, mutta en millään pääse eroon siitä tunteesta että haluaisin myös olla mies. En uskalla alkaa järjestämään mitään vaihdosta koska pidän molemmista sukupuolista ja entä jos haluaisinkin vaihtaa takaisin naiseksi, osahan muutoksista on peruuttamattomia. En tiedä yhtään mitä tehdä itteni kanssa, jos haluaisin olla vaan mies nii olisin vaihtanu jo vuosia sitten, mutta kun ei yhteiskunnassa vaan voi valita molempia.

Ei mulla ole mitään uskallusta ruveta elämään molempien roolissa ja selitellä sitä sitten tuttaville, että miksi se pukeutuu välillä toiseen sukupuoleen. Ja kumpi sukupuoli olisi edes se johon vaihtaisin toisesta? Painan kaikki nää ajatukset vaan taka-alalle, mutta ne on silti siellä aina. Ehkä kaikkein tärkein kysymys on, enkö mie vaiha sukupuolta vaan sen takia että pelkään "menettäväni" yhteiskunnan hyväksynnän ja mahollisuuden mennä ulos naisena ilman että kukaan katsoo sen kummemmin, vai enkö mie vaan vaihda koska en teidä kumpi olisin mielummin.

Olen vuotias nainen ja minulla on 3 täysi-ikäistä lasta ex-mieheni kanssa. Aiemmin olin täysin varma, että olen hetero, ja naisystävien kanssa pussattiin aina kun nähtiin tosin hiprakassa , mutta nyt kun on näitä hiprakkapusuja vaihdettu jokaisen ystävän kanssa, niin minä haluan suudella vain naisia, mutta ns.

Koen kuitenkin enemmän mielihyvää suutelemisesta naisen kanssa, kuin seksistä miehen kanssa. En kuitenkaan halua lesboseksiä, vaikka tykkäänkin koskettaa naisten rintoja ja pidän omasta naisellisesta vartalostani. Masturboidessa fantasioin jostakin tuntemastani miehestä, mutta kuitenkaan en halua sänkyyn oikeastaan kenenkään kanssa. Ehkä naiset vain suutelevat paremmin ja kokemukseni miehistä ovat olleet todella huonoja panoja? Tai sitten aivoissani on jokin lukko, joka estää minua nauttimasta miesten käsistä rinnoillani ja pelkkä ehdotus "jyystämisestä" sängyssä saa minut juoksemaan karkuun.

Yhden ainoan kerran olen saanut orgasmin miehen kanssa ja silloinkin pomoni käytti siihen ensin sormiaan. En ole koskaan kiihottunut miehestä tai ollut ihastunut poikaan.

Mutta minua on piinannut 2 kuukautta se että olisin homo. Ajatukselle ei ole mitään todenperäistä syytä. Mutta pelkään että alan kiihottua miehistä ennen pitkään. Päässäni pyörii jatkuvasti seksuaalisia kuvia pojista ja että harrastaisin seksiä heidän kanssaan. Pidän ajatusta todella ahdistavana. En kestä tätä enää kauaa. Olen puhunut tästä äitini kanssa jo.

Jos olisin homo oikeasti, olisinko silloin edes pystynyt kiihottumaan tytöistä. Minua ahdistaa ja joka päivä minulla vaikeaa. Teen kohta jotain peruuttamatonta jos tämä ei lopu: Morjes, olen vuotias pojanalku.

Luokittelen itseni heteroksi, mutta jokin tässä mättää. En ole siis koskaan ihastunut poikaan tai nähnyt seksuaalista vetovoimaa tähän päiväänkään asti mutta silti päässäni pyörii mitä jos minä olen bi tai sun muuta. Kävin juuri rippikoulun olin siellä hetken ihastunut tyttöön noin 3 päivää olin kovasti mustasukkainen sun muuta esim. Olen luonteeltani melko ujo ja huono ilmaisemaan tunteitaan. Aistin että tyttöä ei kiinnostanut minä yhtään. Mutta yritän järkeillä, että se olisin vaan pakkoajatus ja niin uskonkin.

Koska seksuaalista kiinnostusta poikiin ei ole herännyt. Olen testannut itseäni välillä entä jos kiihotun pojista mutta siitäkään ei mitään tullut kun se ahdisti nii paljon tuntui ällöttävältä ja vastenmieliseltä. Ja minulla on ollut kymmeniä tyttöihastuksia pienestä pitäen ja suhteessa olen ollut vain kerran, joka päättyi ikävästi mutta ei kestänyt pitkään. Fantasioin tähänkin päivään asti vain naisista.

Onko tämä pakkoajatus vai mistä tämä voisi johtua? Olen kuvitellut aina olevani naisen kanssa. Mistä ihmeestä ihminen tietää sukupuoli-identiteettinsä? En tiedä miten hyvin voin luottaa tunteisiini, jotka hieman pohdintani aikana muuttuneet. Tiedän kyllä, että ihmisiä, jolla sukupuoli identiteetti "elää", mikä Genderfluid se olikaan. Yksi vaihtoehto ei kuitenkaan tunnu hyvältä, vaan jos oikein itseäni tajuan minulla vaikeuksia joskus tuntuu ilmaista tunteitani , väärältä.

Kaksi enempi vähempi hyvältä, joskin hieman jännittävältä. Johtuu ehkä siitä, että en ole tunteistani puhunut kuin valittujen kanssa. Joskus, jos tulee aika paljastaa laajemmin asia, tietysti luonnollisesti jännittää miten lähipiiri reagoi. Olen luultavasti hakeutumassa lähiaikoina tutkimuksiin kuitenkin.

Saattaa olla vähän offtopic-kysymys, mutta haluan neuvoa. Sukupuoleni ja s-suuntautumiseni mietityttävät joka päivä, etten saa rauhaa. Haluaisin puhua tästä jollekulle, mutten tiedä kenelle.

Vanhempieni kanssa olen tästä jutellut paljon, mutta se ei tunnu auttavan samalla lailla, koska saan yleensä vain samoja vastauksia. Olen käynyt aikuistumisleirin, jonka seurauksena porukkamme hitsautui tiiviiksi jengiksi, jossa voi olla oma itsensä. Mutta tuntuu hassulta avautua ihmiselle, jonka on tuntenut ~kaksi viikkoa. Puhuin tästä aiheesta eräälle ohjaajalle leirillä, ja hän auttoi minua paljon.

Mutta kun tunnistin pitäväni häntä ystävänäni ja kerroin sen hänelle, hän torjui minut. En enää uskalla lähestyä häntä, koska pelkään katkaisevani vähäisetkin langat välillämme. Nettikaverilleni olen avautunut useasti, ja hän on tukenut minua. Mutta tuntuu typerältä kertoa hänelle ongelmistani. En halua kohdella häntä kuin henk. Koulukaverini eivät ole tarpeeksi läheisiä, jotta voisin uskoutua heille.

Olen puhunut koulukuraattorille, psykologille ja terveydenhoitajalle. Huomasin, että haluan puhua jollekin ihmiselle, joka tuntee minut. Sukulaisiani en uskalla lähestyä tämän asian kanssa. Voisin tietysti pohtia asiaa yksin, mutta olen havainnut, että se syö sisältä. En tiedä kenelle puhua. Olen vuotias tytön vartaloon syntynyt hämmentynyt olento.

Olen yli vuoden itseäni gengerfluidina pitänyt parempaa nimikettä vailla. En ole panseksuaalisuuteni tai sukupuoleni kanssa tullut sukulaisilleni en myöskään perheelleni kaapista. Kavereista aika moni tietää ja ainakin olettaa. En nää mitään syytä miksi vanhempanikaan eivät olisi jo tajunneet seksuaalisuuttani. Aluksi luulin olevani transsukupuolinen, mutta pidin silti naisellisesti pukeutumisesta. Mekot ja meikkaaminen kuuluvat suuresti tyyliini.

Kaveri tietää, että käytän tytön ja pojan nimiä olosta riippuen. Oloni on nyt hyvin ahdistunut rintaliivejä käyttäessäni. Olisiko mahdollista olla transsukupuolinen mutta genderfluid? Mitä jos minua kaduttaisi? Olen odottanut sitä yhtäkkistä hetkeä kun kaikki loksahtaa paikoilleen, tajutessani olevani jotain.

Niin on käynyt useasti muistaessani olon olevan parempi fluidauksen vaihtaessa pojaksi. Tätä olen miettinyt myös, kun mahdollinen "pano" olisi tarjolla, mutta oma alapää ahdistaa voisi olla myös ensikerran pelko, dysforia tai hyväksikäytön kummittelu.

Asiat ovat epäselviä ja niitä on hankala sanoiksi pukea. En edes tiedä voiko mietintääni auttaa, ei ainakaan terapeuttini hän ei oikein tiedä sukupuoliasioista, uskoo vain kahteen sukupuoleen. Moikka, oon vuotias tyttö ja oon tosi pitkään miettiny sitä, että oonko mä hetero vai jotain muuta. Oon kerran seurustellut pojan kanssa, mutta se päättyi mun ahdistuksen takia. Tunnen jonkinnäköstä seksuaalista vetoa myös tyttöihin, vaikka yleisesti ottaen ihastun poikiin.

Mulla on ollut muutama tyttö ihastus, mutta ne on ollut ihan ohimeneviä, niin kuin melkein kaikki mun ihastukset. Oon ihan sekasin kaikkien ajatusten ja tunteiden kanssa ja toivoisin et saisin jotain neuvoja. Olen vuotias nuori nainen ja minulla iski yhtäkkiä kauhea ahdistus siitä, että olenko mahdollisesti lesbo. Olen viimeisen vuoden aikana etsinyt melko aktiivisesti kumppania ja käynyt useilla treffeillä miesten kanssa ja joitakin tapaillut hieman pidempäänkin. Ongelmani on ollut se, että en ole tunnetasolla ollut yhtään innoissani kenestäkään tapailemastani miehestä, minulla on vain ollut pakonomainen tarve löytää kumppani.

Minun on ollut todella vaikea tuntea ihastumisen tunteita. Joidenkin tapailemieni miesten kanssa juttu olisi hyvinkin voinut johtaa seksiin, mutten vain kokenut haluavani sitä.

Ajatus siitä, että olenko lesbo, lähti liikkeelle kun tajusin, että pidän paljon enemmän esimerkiksi vähäpukeisten naisten kuvien katselusta kuin miesten. Kulkiessani kaupungilla, kiinnitän naisiin paljon enemmän huomioita kuin miehiin. En oikeastaan saa juuri minkäänlaista mielihyvää miesten katselusta, ja pidän todella harvoja miehiä puoleensavetävinä.

En tosin ole koskaan kokenut olleeni ihastunut naiseen, mutta jos koen kiihottunvani enemmän naisista kuin miehistä, niin onko se merkki lesboudesta? Voiko ongelmani kiinnostua miehistä johtua siitä että olenkin lesbo? Tämä on todella ahdistava ajatus, sillä en todellakaan haluaisi olla lesbo, vaan ns. Olen 13 vuotias tyttö. Olen ollut ihastunut kahdesti poikaan Toisen kerran eskarissa ja muutaman kerran tyttöön.

Vanhempieni kanssa munulla ei ole mitään ongelmaa, mutta pari kaveriani mukaan lukien se johon olen ihastunut ovat näyttäneet olevan vähemmän sujut homojen kanssa. Tietenkään en näin nuorena voi olla varma, vai onko tämä vain vaihe. Olen miettinyt asiaa kovasti ja nyt minusta tuntuu etten halua olla hetero ja petyn jos kiinnostus tyttöjä kohtaan hälvenee. Aina kun näen homoja, tulen iloiseksi ja mieleni muuttuu iloiseksi. Olen vuotias tyttö ja minulla on jo jonkin aikaa ollut sellainen olo, että olisinkin oikeasti poika, mutta en oikein tiedä miten asian kanssa pitäisi edetä.

En ole kertonut tuntemuksistani vanhemmilleni tai sisaruksilleni, mutta olen jutellut asiasta parin kaverini kanssa, mutta asiasta on todella hankala jutella jonkun sellaisen kanssa jolla ei ole samanlaisia tuntemuksia.

Olen etsinyt tietoa transsukupuolisuudesta ja lukenut joitain artikkeleja aiheesta, mutta en ole varma olenko oikeasti trans vai onko tämä jokin ohimenevä juttu.

Siitä on jo jonkin verran aikaa, kun koin ensimmäisen kerran, että en ehkä olekaan tyttö vaan poika. En silloin tiennyt mitään transsukupuolisuudesta, mutta muistaakseni en edes ollut hämmentynyt omista tuntemuksistani vaan se tuntui ihan luonnolliselta ja vasta myöhemmin olen kokenut hämmennystä, ahdistusta ja epävarmuutta asian suhteen. Olen aina pukeutunut hieman poikamaisesti ja käytän paljon isoja paitoja ja löysiä housuja koska en halua korostaa muotojani ja olen käytännössä täysi vastakohta siskoilleni, jotka rakastavat laittautumista ja kauniita vaatteita.

Olen myös huomannut käytöksessäni olevan paljon poikamaisia piirteitä. Olen yrittänyt pikkuhiljaa muuttaa ulkonäköäni poikamaisemmaksi esim. Ja yleensä koen olevani poika ja näyttäväni pojalta, jos en voi nähdä itseäni peilistä. Ja aina kun ajattelen sitä miltä näytän tulevaisuudessa en pysty kuvittelemaan naista vaan mieleeni pomppaa aina kuva minusta miehenä. Ja kun kyselin muutamalta kaveriltani ovatko he ikinä miettineet haluavansa olla poikia, minä oikeasti yllätyin, että he olivat vain joskus ajatelleet että saattaisi olla helpompaa olla poika, mutta ei muuta.

Minusta se oli outoa. Hei, Olen alle 30 vuotias naiseksi syntynyt henkilö, joka on pienestä lapsesta lähtien ollut seksuaalisesti aktiivinen. Onnekseni sain syntyä perheeseen, joka ei ensi kädeltä tuominnut toisen ajatuksia ja tekoja, vaan ensimmäinen oppi oli oman itsensä arvostus.

Olen siis polvenkorkuisesta lähtien tiennyt, että kiusaajat ovat yhteiskunnan pohjasakkaa, enkä heille kumartele — enkä ole kumarrellutkaan. Ongelmani ei siis ole toisten hyväksyntä eikä oma hyväksyntäni, olen täysin sinut itseni kanssa. Haluaisin vain tietää, millaista termiä minun tulisi käyttää esitellessäni itseni muille, jotta he ymmärtäisivät, millainen ihminen olen. Koen itseni ajoittain naiseksi, ajoittain mieheksi.

.. Suotta siis annat päiväsi mennä pilalle siitä, että joku tuntematon mies pitää erilaisista vartaloista kuin sinun. Jos tässä joku on typerä ja kapeakatseinen, se olet sinä. Miksi naiset rumentavat itseään tatuoinnella, vaikka ne laskevat huomattavasti naisen markkina-arvoa? Usein ihminen itse näkee olomuotonsa paljon pahempana mitä todellisuudessa onkaan. Väitätkö itse että jokainen mies saa sut kiihottumaan täysin riippumatta siitä millainen hän on ulkomuodoltaan? Kaksi enempi vähempi hyvältä, joskin hieman jännittävältä. En nää mitään syytä miksi vanhempanikaan eivät olisi jo tajunneet seksuaalisuuttani, "seksisuhde homoseksuaaliseen asian ts".

HOMOSEKSUAALISEEN SEKSISEURAA SUOMI FINNISH GAY PORN

helmikuu Homo-, lesbopareille ei tulisi myöntää adoptio-oikeutta. Seksuaalinen suuntautuminen ei tee kenestäkään parempaa tai huonompaa ihmistä. tilanteisiin homoseksuaalisten miesten kanssa suhtautuivat vanhemmat ikäluokat ja suurella paikkakunnalla asuvat. . asia. Kyselyyn vastaaminen Internetissä suojasi vastaajien anonymiteettia. Tämän arvioitiin .. O'connell TS. Aspects of. Seksiseuraa ja seksisuhde löytyy nykyään helpoiten netistä. Ilmaisia suomiporno videoita thai hieronta video Pilluja mistä löytää nainen. Prague incall ass tube Hot pussy ts escort service Penis porno ilmaiseksi että joissakin yliopistoissa on oma Homoseksuaalit miehet ovat perinteisesti ottaneet Thaimaassa.

Seksisuhde homoseksuaaliseen asian ts